maanantai 15. toukokuuta 2017

Mitä blogeja luen

Hääblogisuosikkini löytyvät blogini sivupalkista. Tässä tosin ei välttämättä ole kaikki seuraamani hääblogit, koska olen laiska päivittämään listaa. Nyt häiden jälkeen hääblogien lukeminen on luonnollisesti jäänyt hieman vähemmälle, joten ajattelin kertoa muista blogeista, joita luen/olen lukenut. Toisinaan tuntuu siltä, että on todella vaikea löytää juuri omantyylisiä blogeja, mutta sitten kun onnistaa, niin saattaa ahmia kaikki postaukset yhden viikonlopun aikana. Millä kriteereillä sitten valitsen ne blogit, joita jään seuraamaan? Tämä on aika vaikea kysymys, koska todella paljon on kiinni itse bloggaajasta. Vaikka periaatteessa haluaisin lukea blogeja, joiden kirjoittaja on suunnilleen saman ikäinen kuin minä, samanlaisessa elämäntilanteessa ja mieluiten myös koulutustaustaltaan samaistuttava, toisinaan jokin aivan erilainen blogi saa koukkuun.

Kuvituksena random-otoksia toukokuulta.

Vappubrunssia nautittiin lasitetun parvekkeen lämmössä villasukat jalassa.







Ensimmäiset blogit, joita aloin lukemaan, olivat Sisustus ja sepustus sekä All you need is white. Ensimmäinen blogi, johon jäin pahasti koukkuun oli nyt jo valitettavasti blogiuransa lopettanut All I ever wanted is here. Tämän hetken suosikkeihin lukeutuvat Noora & Noora, Dear moments and meSarkasmia ja shampanjaa sekä Sara Parikka. Tykkään lukea eniten lifestyleblogeja, mutta sisustusaspektikin on plussaa. Sisustusblogeista eniten omaa visuaalista silmääni miellyttävät Valkoinen harmajaHome via Laura sekä Syyskuun kuudes.


Sitten on vielä joitakin blogeja, joita en seuraa aktiivisesti, mutta käyn toisinaan vilkaisemassa. Nämä blogit kuuluvat ns. Naistenlehtikategoriaan eli sisältö on erittäin siloteltua ja mainos-/yhteistyöpainotteista. Tekstisisältö on usein köykäistä eikä bloggaajan oma persoona tai oikea elämä välity niin paljon, että häneen voisi samaistua, mutta toisinaan on kiva käydä katselemassa kauniita kuvia "Mikä-mikä-maasta".

Aloitimme parvekeaamiaiskauden säästä huolimatta.



Olen myös melko tarkka seuraamieni blogien tekstin laadusta. Kaikkien pilkkujen ei todellakaan tarvitse mennä oikealle paikalle eikä puhekielisyys vähäisessä määrin haittaa, mutta tekstin on oltava loogista ja helposti ymmärrettävää. Hyvä nyrkkisääntö mielestäni on, että saa kirjoittaa, mitä ajattelee, mutta ei niin kuin ajattelee.

Grand Champagne -messuilla.



Pidän blogeista, joista välittyy sopivan rento asenne elämään ja kyky itseironiaan. Mielelläni luen myös syvällisempiä pohdintoja elämästä, mutta ymmärrän kyllä, että moni ei halua jakaa kaikkein henkilökohtaisimpia asioita blogissaan.

Tastingissä samppanjamessuilla.

Sanomattakin lienee selvää, että nämä ovat ainoastaan omia mielipiteitäni, enkä väitä itse pystyväni bloggaajana samaan kuin mitä "vaadin" seuraamiltani blogeilta. Jokainen blogi on kirjoittajansa näköinen ja arvokas sellaisenaan. Itse haluaisin kehittyä bloggaajana ja varsinkin valokuvaajana. Liian helposti käytän kännykän kameralla otettuja heikkolaatuisia kuvia, kun taloudesta löytyy myös se järjestelmäkamera.


Loppuun vielä leivonnan ystäville blogivinkki. Ystäväni kirjoittelee Saksasta käsin herkullisia reseptejä sekä yleisesti elämästä Koti Saksassa, sydän Suomessa -blogiinsa.

Otan myös mielelläni teiltä vastaan vinkkejä varsinkin uusista kivoista blogeista. Blogiani voi muuten nykyään seurata myös Blogit.fi -palvelun kautta (klik) Bloglovinin lisäksi.

maanantai 1. toukokuuta 2017

Häidemme paperituotteet

Häidemme graafisen ilmeen suunnitteli ja toteutti ystäväni aviomies Santeri Smal. Olemme tästä heille vielä (sielumme) itsetehdyn illallisen velkaa.

Herkkubuffan "mietelause"
Häitämme varten tarvittiin seuraavat paperituotteet:

Hääkutsut ja hääinfo
Paikkakortit
Menu/juomalista
Pöytänimet
Häämainos juhlatilan etuovelle
Herkkubuffan opaste
Avec-buffan opaste
Photo booth -rekvisiitan käyttöohje
Vieraskirjataulun/viesti hääparille -lappujen ohje
Vieraskirjataulun kuva

Opasteille hankittiin kullanväriset kehykset.
Vieraskirjataulu, menu, morsiusparin pöydän nimi sekä sulhasen ja morsiamen paikkakortit.



Vieraskirjataulussa luki oikeasti etunimemme, mutta photoshoppasin ne piiloon.















Paperituotteita kertyi loppujen lopuksi yllättävän paljon. Suurimman osan toki printtasimme itse. Ainoastaan kutsut ja info, paikkakortit sekä menu/juomalista painettiin. Vasta viimemetreillä aloin epäilemään, onko yksi menu/juomalista kahdeksan hengen pöytää kohden sittenkin liian vähän, joten päädyimme teettämään kaksi/pöytä. Hääohjelmaa emme tehneet lainkaan, koska juhlaamme kuului hyvin vähän ohjelmanumeroita.

Tauluhyllyllä "vieraskirjaa" saa ihailla päivittäin.
Vieraskirjamme ei ollut aivan perinteinen, vaan vieraat saivat jättää nimmarinsa tauluun, johon myöhemmin kiinnitettiin hääkuvamme. Tällaisesta vieraskirjataulusta jää mielestäni todella kiva ja tyylikäs muisto, joka ilahduttaa joka päivä sen sijaan, että hautautuisi kirjahyllyyn. Lisäksi meillä oli Viesti hääparille -lappuja, joita vieraat täyttivät ahkerasti. Näitä oli sitten kiva lukea häiden jälkeisenä päivänä. Täytyy sanoa, että läheisemme ovat kyllä erittäin nokkelia ja hauskoja. :D

Keltaista lunta ei tosiaan kannata syödä :D
Kyllä, olemme hyvällä tavalla espoolaisia ;)

Olimme todella tyytyväisiä paperituotteiden graafiseen ilmeeseen. Fontti ja sävymaailma olivat juuri sitä, mitä toivoimme. Vaikka paperituotteet ovat periaatteessa aika pieni osa hääjärjestelyjä, mielestäni yhteneväinen ja harkittu tyyli luo viimeistellyn vaikutelman. Suosittelen siis panostamaan häiden paperituotteisiin, jos kokee sen itselleen tärkeäksi.