lauantai 31. lokakuuta 2015

Tasapainoilua

Tämä aihe ei liity pelkästään häihin, mutta on pyörinyt mielessäni tiuhaan lähiaikoina. Nimittäin tasapainon löytäminen toisinaan kiireiseltä tuntuvaan elämään. Mainittakoon heti alkuun, että en oikeasti ole kovinkaan kiireinen. Meillä ei ole lapsia ja vaikka joudun aika ajoin tuomaan töitä kotiin/viipymään pidempään työpaikalla, kyseessä ei ole jatkuva tilanne. Luulen, että sanonta "joillakin ihmisillä on enemmän tunteja päivässä" pitää ihan paikkaansa. Jos sattuu olemaan Aleksander Stubbin kaltainen tehopakkaus, joka ehtii vaativan työn lisäksi huippu-urheilemaan ja viettämään aikaa perheen kanssa päivittäin, niin todella hyvä sulle. Jos sen sijaan olet haaveiluun ja lievään laiskuuteen taipuvainen mietiskelijä, joka ei ole kovinkaan nopea liikkeissään, 24 tuntia ei tunnu riittävän mihinkään.

Täytyy kyllä myöntää, että olen työelämässä oppinut todella paljon tehokkaammaksi kuin mitä olen luonnostaan, mutta yksi asia ei ole muuttunut; tarvitsen edelleen aika paljon ns. omaa aikaa. Jos minulla on työviikon aikana esim. parina iltana menoa, niin että olen vasta nukkumaanmenoaikaan kotona, tunnen itseni normaalia väsyneemmäksi. Tarvitsen siis työpäivän jälkeen aikaa kotona hengailuun. Hengailu ei suinkaan tarkoita pelkästään sohvalla istumista (sitäkin), vaan tykkään puuhastella kaikenlaista pientä kuten siivota keittiötä ja järjestellä tavaroita. Kuulostaa varmaan melko kreisiltä, mutta koska työssäni näkyviä tuloksia tulee hitaasti ja harvoin, tykkään tehdä vapaa-ajalla sellaista, mistä näkee tuloksen heti. Viime aikoina olen omaksi hämmästyksekseni alkanut yhä useammin kaipaamaan urheilua (kymmenen vuotta nuorempi minä olisi nauranut jos joku olisi väittänyt, että jonain päivänä vielä aidosti nautin urheilusta) ja juoksulenkki työpäivän jälkeen on minulle ehdottomasti sitä omaa aikaa, mikä auttaa palautumaan. Valitettavasti kalenterin täyttyessä tingin ensimmäisenä liikunnasta.    

Elämä tuntuu siis toisinaan melkoiselta tasapainoilulta ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että häät ovat jäämässä hieman paitsioon. Tosin olen nähnyt enemmän hääaiheisia unia kuin koskaan aikaisemmin, joten jostain alitajunnan uumenista häät muistuttavat vielä olemassaolostaan sekä ajan nopeasta kulusta... To do -listaa pitäisi päivittää, jotta mitään todella tärkeätä ei unohdu hoitaa tämän vuoden aikana. Minusta tuntuu, että sulhaseni on saanut viime aikoina paljon enemmän aikaiseksi häidemme suhteen; hän mm. hankki meille dj:n ja varmisti valokuvaajan. Lupaan itselleni aktivoitua pian häiden suhteen ja löytää taas sen innostuksen, joka on muiden kiireiden takia hieman hiipunut.

Mutta nyt on jo kiire viettämään Pyhäinpäivää herkullisen illallisen merkeissä. Happy halloween!

lauantai 24. lokakuuta 2015

Juhlatilasuositus

Vaikka meillä ei enää ole juhlapaikka hakusessa, ajattelin vinkata muille morsiamille eräästä juhlapaikasta, missä juhlin kaverin tohtoroitumista eilen. Kyseessä on Wanha Bäckby, joka sijaitsee Vantaalla ehkäpä hieman huonojen kulkuyhteyksien päässä. Meillä oli personal taksikuski käytettävissä, joten pääsimme kätevästi juhlapaikalle ja takaisin. Juhlatila oli mielestäni todella tunnelmallisen näköinen ja kauniin pelkistetty. Ainoa, mistä en oikein välittänyt, olivat ruokapöytien tuolit, jotka olivat sellaiset polyrottinkiset terassituolit. En myöskään ehkä järjestäisi tuolla pienen pieniä häitä, koska suuri tila voi vaikuttaa hieman kolkolta... Mutta ruoka oli todella hyvää! Alkupaloina saimme nauttia mm. punajuuri-vuohenjuustosalaattia, peruna-rucolasalaattia, manchego-juustoa, siikacevicheä, serranokinkkua sekä lohipastramia. Pääruoaksi oli karitsaa pekonimuffinin ja juuresten kera ja jälkkäriksi moussekakku (olisiko ollut vadelma-valkosuklaa). Nam! Samalla tuli todettua, että eivät viihtyisät juhlat vaadi sen kummempia sirkushuveja. Ruokailu ja pöytäseurueen kanssa keskusteleminen on jo itsessään ohjelmanumero. Illan kruunaavat puheet ja lisäksi maksimissaan yksi esitys/leikki. Tosin karonkassa puheet ovat huomattavasti suuremmassa osassa kuin häissä ja todella toivon, että meidän häissä ei pidettäisi ihan niin montaa puhetta kuin eilisissä juhlissa.;) Mutta mitä ajan tässä takaa on siis se, että hyvällä ruoalla ja viihtyisällä juhlapaikalla pääsee jo todella pitkälle. Kaikki muu on sitten vain plussaa. En tietenkään ottanut ainuttakaan kuvaa tunnelmallisesta juhlatilasta tai herkullisista ruoista, joten teidän on vain uskottava mua.;)

Viikonloppukukkina jo pari viikkoa vanhat sitkeät neilikat sekä tänään kauppareissulta mukaan napattu edullinen ruusukimppu.







Mies on koko viikonlopun töissä, joten me vietetään Karvakamun kanssa lauantai-iltaa kahdestaan. Villiin lauantaihimme on tähän mennessä kuulunut mm. koko kämpän imurointi (Karvakamu piilotteli keittiön tuolilla sen aikaa), ulkoilua valjaissa sekä juoksulenkki (Karvakamu kävi juoksemassa ja minä ulkoilin valjaissa, eiku...;)). Nautimme juuri maittavaa illallista, hän possun sydäntä ja minä savukirjolohta uunijuuresten kera. Mustikka-kardemummajätski odottaa vielä pakastimessa.

Kaikki bileet pitäisi mielestäni aina ajoittaa perjantaihin, koska sitten on koko viikonloppu aikaa toipua, eikä tule niin pahaa sunnuntaifiilistä. Just saying... Kivaa viikonloppua!

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Messuilua ja kuulumisia

Käväisin viime viikon lauantaina Save the date -messuilla Tapahtumakeskus Koskenrannassa. Totesin häämessujen olevan tässä vaiheessa hääsuunnittelujamme jo melko turhia, koska suurinta osaa esitellyistä tuotteista ja palveluista en enää tarvitse. Silti löysin myös kotiin viemisiä kahden pom pomin ja uusimman Häät-lehden muodossa. Pom pomit olivat heräteostos, koska en ole täysin varma, tulemmeko tarvitsemaan niitä häidemme koristelussa. Hinta oli niin huokea ja ystävättäreni osti samaisia kotiinsa lastenhuonetta koristamaan, joten pakkohan minunkin oli ostaa pari.;)

Parilla ständillä kyselin hääkakkujen hintoja, koska emme ole vielä päättäneet, otammeko hääkakun juhlapaikaltamme vai jostain muualta ja hotelli Havenin ständillä tiedustelin hääsviittien kustannuksia. Katsoimme vielä muotinäytöksen ennen kuin poistuimme messuilta. Muotinäytös ei ollut aivan perinteinen häämekkonäytös, vaan mukana oli myös melkoisen rohkeita tanssiesityksiä. Täytyy kyllä ihailla kaikkien esiintyjien rohkeutta. Itselläni olisivat polvet tutisseet aikalailla, jos olisin joutunut yleisön eteen burleski-henkisissä tamineissa.:D


Häämekkojen osalta mieleen jäi erityisesti Love Birds, jossa yritimme käydä sovittamassa viime kesänä, mutta emme tiukan aikataulumme vuoksi ehtineet. Tuolla on ehdottomasti käytävä vielä uudestaan. Etukäteen suunnittelin sovittavani hääpukuja käytettyjen pukujen osastolla, mutta kyseinen osasto oli niin pieni ja täynnä ihmisiä, että ei kyllä käynyt mielessäkään jäädä jonottamaan sovituskoppeihin.

Ostimme muuten viime lauantaina myös lennot Wieniin Hulluilta päiviltä. Viikonloppureissun tarkoituksena on juhlistaa loppuvuodesta koittavaa 10 v. vuosipäiväämme. Emme olleet koskaan aikaisemmin jonottaneet lentolippuja Hulliksilla, joten emme yhtään tienneet, mitä odottaa. Lähdimme keskustaan aikaisin aamusta ilman aamiaista, jonka ajattelimme nauttia ostosten jälkeen. Noh, aamiainen hieman venyi, kun jouduimme odottamaan lippuja pari tuntia. Aika kyllä meni melko nopeasti shoppaillen ja kun olimme vihdoin saaneet reissun varattua, palkitsimme itsemme herkullisilla aamiaisleivillä sekä pullilla Cafe Briossissa (aivan ihana pieni konditoria/kahvila Kampissa).



Tämä viikonloppu on vierähtänyt mm. hyvän ruoan ja erikoisten drinkkien merkeissä. Kävimme lauantaina illallisella Rivolissa (Suosittelen!) ja jatkoimme iltaa mm. salakapakan hämyisessä tunnelmassa sekä Lilla e:n mielikuvituksellisten drinkkien parissa. Katsokaa nyt tuota mun drinkkiä, eikö olekin aivan mielettömän upea maljakko?! Kelpaisi erinomaisesti hääkattaukseen. Harmi, kun en ymmärtänyt tiedustella henkilökunnalta, mistä nämä "drinkkilasit" on hankittu. Hauskanpidosta joutuu aina maksamaan, joten tänään onkin ollut oikein perinteiset "sunnuntaifiilikset". Kauppaa kauemmas emme ole kotoa päässeet ja kaunis syyspäivä näyttäisi menevän hukkaan neljän seinän sisällä koomaillen. Oh well, on hyvä levätä ennen uutta työviikkoa.;)

torstai 8. lokakuuta 2015

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kun olen joutumassa uusiin tilanteisiin, harrastan usein mielikuvaharjoituksia, joissa käyn tulevan tapahtuman yksityiskohtaisesti läpi päässäni. Tällöin myös löytää helposti ne heikot kohdat eli missä voi mahdollisesti mennä pieleen ja mitä ei ole vielä ottanut huomioon. Olen käynyt myös hääpäiväämme läpi päässäni ja ajattelin kirjoittaa jo tässä vaiheessa ylös, miten kuvittelen päivän etenevän. Myöhemmin on sitten kiva palata tähän tekstiin vain huomatakseen, kuinka paljon suunnitelmat loppupeleissä muuttuivat.

Vietämme häitä edeltävän yön joko yhdessä kotona tai erikseen niin, että esim. minä yövyn hotellihuoneessa keskustassa. Hääaamun voisimme joka tapauksessa aloittaa aamiaisella/brunssilla keskustassa. Aamiaisen jälkeen sulhanen suuntaa parturiin ja itse kulutan aamupäivän kampaajalla sekä meikissä. Jossain välissä on syötävä kevyttä lounasta (tai edes proteiinipatukka), koska illallinen on vasta noin klo 18-19 maissa. Meidät vihitään iltapäivällä, näillä näkymin klo 17, joten pitää vielä laskeskella, miten kauan valmistautumiseen menee eli kuinka aikaisin minun on oltava kampaajalla ja meikissä. En myöskään vielä tiedä, missä vaihdan häämekon päälleni (minor detail ;)). Helpointa olisi pukea mekko vasta juhlapaikalla ennen vihkimistä, mutta en tiedä, kuinka aikaisin juhlapaikalle saa saapua. Tämä asia on vielä selvitettävä. Asumme alle puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta, joten toinen vaihtoehto olisi buukata kampaaja ja meikki läheltä kotia ja pukeutua myös kotona. Jotenkin (kuohuviini)brunssi jossakin keskustan kivassa kahvilassa kuitenkin houkuttelee enemmän kuin aamiainen kotona tai läheisessä ostoskeskuksessa.

Ennen vihkimistä otamme hääpotretit näillä näkymin Helsingin keskustassa. Mukana kuvauksissa ovat myös kaasot sekä bestman. Jos sataa kaatamalla, kuvat tulisi ottaa sisätiloissa, mutta missä? Juhlapaikka olisi yksi vaihtoehto, jos saamme saapua paikalle jo noin tuntia ennen virallisen varauksen alkua. Toisaalta kuvaukset voisi suorittaa myös kotimme lähellä. Helsingin keskusta on kaunis, mutta emme ole koskaan asuneet keskustassa, joten sillä ei varsinaisesti ole meille tunnearvoa. Kotimme lähellä on kauniita maisemia, metsää ja merenrantaa. Toisaalta emme varmasti tule asumaan koko elämäämme samalla seudulla, joten keskusta voisi olla ajattomampi kuvausympäristö. 

Kuvausten jälkeen vetäydymme sulhasen kanssa Aino-kabinettiin jännittämään. Meidän tulisi päästä juhlapaikalle niin, että vieraat eivät näe meitä eli käytännössä vähintään puoli tuntia ennen vihkimistä. Vieraat saapuvat pikkuhiljaa paikalle ja heidät ohjataan Keltaiseen saliin, jonne on varattu joitakin istumapaikkoja, mutta osa vieraista joutuu todennäköisesti seisomaan seremonian ajan.

Keltainen sali, jossa meidät myös vihitään.
                     
Kellon lyödessä 17 kävelemme sulhasen kanssa kabinetista Keltaisen salin poikki alttarille. Tähän kävelyvaiheeseen voisi olla kiva saada jotain musiikkia, mutta toisaalta matka on niin lyhyt, että biisi saattaisi jäädä pahasti kesken. Virkamies vihkii meidät ja jos päätämme pyytää paikalle myös papin, avioliittoon siunaus tapahtuu heti vihkimisen jälkeen. Häissämme tuskin luetaan raamattua tai lauletaan yhdessä virsiä, mutta haluaisin musiikkiesityksen seremonian yhteyteen. Tästä eteenpäin suunnitelmat ovat vielä hieman epäselviä. Joko poistumme sulhasen kanssa hetkeksi esim. käytävään tai jäämme suoraan ottamaan vastaan onnitteluja (meidän häissä ei siis myöskään heitellä riisiä/ruusun terälehtiä ym.). Onnittelujen jälkeen kilistellään vielä ensimmäisillä laseilla samppanjaa. Sivupöydillä voisi olla jo tässä vaiheessa vieraskirja täytettäväksi ja mahdolliset polttarikansiot selattaviksi.

Seuraavaksi avautuvat suuren juhlasalin ovet ja vieraat etsivät pöytäkartasta paikkansa. Henkilökunta on kattanut pöydät ja koristellut tilan ohjeittemme mukaisesti. Illallinen alkaa. Pääruoan ja jälkiruoan välissä on pientä ohjelmaa kuten puheita sekä tietysti hääkakun leikkaus. Kakku tarjoillaan buffetista Keltaisessa salissa.

Suuri juhlasali
                  
Jälkkärin jälkeen Keltainen sali valmistellaan tanssimista varten. DJ on asemissa ja juomat on tuotu paikalle. Tanssimme häävalssin/-tanssin ja pari muuta valssahtavaa biisiä, jotta myös vanhempi juhlaväki pääsee parketille. Jossain vaiheessa musiikki vaihtuu menevämpään. Bileet keskeytetään mahdollisesti hääkimpun ja sukkanauhan heiton ajaksi (jos päätämme toteuttaa nämä perinteiset ohjelmanumerot), ja kun nämä on saatu pois alta, joraamista jatketaan ainakin puoleen yöhön asti. Jos päädymme ottamaan lisätunteja klo 01 tai 02 asti, emme varaa erillistä jatkopaikkaa. Jos juhlat päättyvät jo puolen yön maissa, halukkaat voivat lähteä vielä jatkoille johonkin Helsingin keskustan kuppilaan. Saatamme itsekin käväistä paikalla ennen kuin suuntaamme hotelliin viettämään hääyötä.

Siinä se meidän hääpäivä hujahti mielikuvaharjoituksena. Jokaista yksityiskohtaa en vielä paljastanut, jotta blogiani lukevat häävieraat eivät saa aivan kaikkea vielä selville. Muutamia yksityiskohtia pitää myös vielä hioa, mutta aika valmiilta paketilta vaikuttaa jo nyt. Mitään yllättäväähän ei voi hääpäivän aikana tapahtua, eihän? ;)

Yllättävistä käänteistä puheenollen, huomasimme jonkin aikaa sitten, että Theron Catering on ottanut hallintaansa Unioninkadun Juhlahuoneistojen myyntipalvelut ja facebook-sivujensa mukaan vastaa kaikista jo varatuista tilaisuuksista. Hieman säikähdimme, että ei kai Juhlahuoneistojen catering ole siirtynyt kokonaan Theronille. Meillä ei ole heistä mitään pahaa sanottavaa, mutta haluamme nimenomaan Juhlahuoneistojen oman henkilökunnan hoitavan häämme, koska meillä on heistä ja heidän valmistamastaan ruoasta niin hyviä kokemuksia. Soitin Juhlahuoneistojen hovimestarille, joka onneksi vakuutti huolestuneen Bridezillan siitä, että mikään ei ole muuttunut. Ruoat ja henkilökunta tulevat siis edelleen Juhlahuoneistojen kautta. Tunsin puhelun jälkeen itseni hieman hysteeriseksi morsiameksi, mutta toisaalta olisi ollut ikävää saada tietää juuri ennen häitä, että pitopalvelu on vaihtunut toiseen kuin minkä olimme varanneet.

Kaikki kuvat ovat Unioninkadun Juhlahuoneistojen nettisivuilta: www.union.fi/juhlatilat-ja-palvelut/