tiistai 31. maaliskuuta 2015

Miss Murphy for Juhlat.fi

Seuraavaa postausta odotellessanne (varmasti ihan malttamattomina odotatte ;)) voitte käydä lukemassa uusimman hengentuotteeni täältä. Sain siis tilaisuuden kirjoittaa omista hääsuunnitteluistani Juhlat.fi-palvelun blogiin. Tartuin tilaisuuteen mielelläni, koska olen hyödyntänyt kyseistä palvelua omien häitteni järjestelyissä ja olen ollut siihen myös aika tyytyväinen. Samalla tämä oli tavallaan ensimmäinen (ei-kaupallinen) blogiyhteistyöni. Tulee melko professionaali fiilis.;)

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

It rubs the lotion on its skin

Ostin hulliksilta heräteostoksena uuden kosteusvoiteen, joka kuuluu Mádara- luonnonkosmetiikkasarjaan. En ole käyttänyt kyseisen sarjan tuotteita aikaisemmin, mutta olen muistaakseni joskus lukenut niistä jostain blogista, ainakin paketti oli tutun näköinen. Voiteen tuoksu on melko kummallinen (ei kuitenkaan mitään verrattuna ruusuvoiteeseen), mutta se tunne mikä voiteesta jää iholle, saa nopeasti unohtamaan tuon hieman ruohomaisen ominaishajun. Ihosta tulee samettisen pehmeä, eikä se jää laisinkaan rasvaiseksi. Voiteen väitetään syväkosteuttavan ihoa jopa 24 tunnin ajan sekä tasapainottavan rasvaisia ja kuivia ihoalueita.


Oma ihoni on ollut (pitkän aknea vastaan käydyn sodan jälkeen) melko hyvässä kunnossa viime vuodet (sodan voittamiseen tarvittiin se ydinpommi eli roaccutan). Viimeksi kosmetologilla käydessäni sain noottia pintakuivasta ihostani. Kun on vuosikausia kuivattanut epäpuhdasta ihoa, voi olla vaikea muuttaa tapojaan... Näin kolmenkympin iän ylitettyäni ihon kosteuttamiseen tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota, ja tietenkin haluaisin ihoni olevan mahdollisimman hehkeä myös hääpäivänä. Koska muutokset ihon kunnossa tapahtuvat hitaasti, nyt on hyvä aika alkaa kokeilemaan erilaisia vippaskonsteja ja ihmevoiteita.

Tässä näette samalla osan meikkiarsenaalistani (ylemmällä hyllyllä asustavat vielä poskipuna sekä luomiväripaletti). Tuo Vichyn meikkivoide on todella peittävä, mutta armoton kuivalle iholle (korostaa kuivia alueita). Poskipunasudin takana näkyy myös toinen hullut päivät -ostokseni eli Lancomen Hypnose maskara vedenkestävänä. Tiedättehän ne trendikkäät Nomess Copenhagen -muovilokerikot, joita monissa blogeissa vilahteli yhdessä vaiheessa? Oma versioni on ostettu Tigeristä neljällä eurolla ja ajaa mielestäni aivan saman asian. Nomessin vastaavia olen myös joskus katsellut, mutta ne eivät olisi kokonsa puolesta mahtuneet peilikaappiini.

Mutta anyways, voide vaikuttaa siis lupaavalta. Todellinen kosteutusteho paljastuisi vasta talvipakkasilla, mutta yritän käyttää tätä nyt ainakin sen neljä viikkoa putkeen, jotta voin varmuudella sanoa, onko ihoni elastisempi ja kiinteämpi (kuten 93 % naisista koki), kosteutetumpi sekä ööö... notkeampi? (= suppler, kuten 86 % naisista arvioi).

Tämä viikonloppu meni nyt sitten sairastupaa pyörittäessä, mutta sainpahan tehtyä paljon rästihommia miehen levätessä. Itse heräsin tänään aamulla todella väsyneenä ja heikkovointisena, mutta toivon nyt vielä, että kyseessä on vain jumiutuneiden niskojen aiheuttama yleinen heikotus eikä se vatsatauti.

P.S. Pahoittelen, jos otsikko aiheutti väristyksiä. Huumorini on toisinaan melko mustaa ja onhan se Silence of the lambs vaan aika kultti-leffa. ;)  

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Isojalan jäljillä

Hääkengät ovat sellainen hankinta, jonka voisi tehdä jo todella hyvissä ajoin. Tällöin häämekon helman pituus pystytään säätämään kenkien korkeuden mukaan ja kengät ehtii ajaa sisään ennen hääpäivää. Kengänkoko ei myöskään yleensä muutu kovin helposti, joten ei ole vaaraa, että kenkä jäisi pieneksi (toisin kuin mekon kanssa). Hääkengät ovat itselleni hieman ongelmallinen asia, koska en haluaisi ostaa kenkiä vain yhtä päivää varten, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kengät eivät voi olla valkoiset. Jos unelmani samppanjan sävyisestä hääpuvusta toteutuu, kengät voisi mätsätä puvun väriin sopiviksi.

Kenkien ostaminen on muutenkin minulle hieman haastavampaa kuin monelle muulle naiselle. Tämä johtuu siitä, että olen aika paljon keskivertoemäntää pidempi ja jalkojeni koko on myös suhteutettu pituuteeni (= mallia "kanootti"). Sulhanen on kuitenkin niin paljon minua pidempi, että voisin ihan huoletta käyttää 10 cm korkoja, mutta itsevarmuuteni ei taida ihan riittää siihen. Kipurajani korkojen suhteen menee noin kuudessa sentissä. Esimerkiksi Minna Parikan ihanat hääkengät ovat siis poissuljettuja hurjan korkonsa vuoksi. Matala kenkä sen sijaan ei valitettavasti näytä kovinkaan viehättävältä suuressa jalassa. Hakusessa olisi siis vaalean sävyinen, mutta ei valkoinen juhlakenkä kohtuullisella korolla. Kengän kärjen tulisi olla melko pyöreä, koska terävä kärki tekee kengästä entistä suuremman näköisen. Haluaisin myös, että kengissä olisi jokin pieni erikoisuus/katseenvangitsija kuten esimerkiksi paljetit/glitter. Olin hieman yllättynyt siitä, että Pinterestiä selaillessani kiinnitin huomiota koristeellisiin ja näyttäviin kenkiin, vaikka yleensä olen melko hillityn tyylin kannattaja. Erittäin varteenotettava vaihtoehto olisi hankkia yksinkertaiset juhlakengät, joihin kiinnittäisi itse koristeita.

                          Kuva: zappos.com

                                                  Kuva täältä

            Tässä hieman perinteisempi hääkenkä, joka miellyttää kovasti silmääni (Kuva: Etsy).

Olen myös harkinnut, että vaihtaisin illan aikana hääkenkäni mukavampiin ballerinoihin. Toisaalta epäilen hyvin vahvasti, että ehdin/muistan kaikessa häähuumassa tehdä tätä vaihto-operaatiota.

           Vähänkö nämä baltsut olisivat päheet (Kuva: Etsy)!

Toisinaan kadehdin tosielämän Carrie Bradshawita, joilla on kaapit täynnä toinen toistaan ihanampia kenkiä.;) Kenkäshoppailu on minulle niin haastavaa, että kunnioitusta herättävää kokoelmaa ei ole päässyt kertymään. Onko siellä ruudun takana muita pitkiä naisia, joilla on ongelmia (hää)kenkien hankinnan kanssa? Olisi kiva kuulla, jos esimerkiksi tietyillä merkeillä on pitkille naisille suunniteltuja mallistoja. Mikä siinäkin muuten on, että saappaiden varsi levenee kengän koon kasvaessa? Ei kai säären leveyden pitäisi korreloida kovinkaan vahvasti kengän koon kanssa... Vai olenko itse vain luonnonoikku suurten jalkojeni ja kapeiden säärieni kanssa.;)

Meillä meni pitkän viikonlopun suunnitelmat uusiksi miehen vatsataudin/ruokamyrkytyksen takia. Huomenna olisi tarkoitus juhlia miehen syntymäpäiviä ravintolaillallisella, mutta voi olla, että se jää nyt väliin. Noh, aion hyödyntää tämän ylimääräisen vapaapäiväni bloggailun lisäksi siivoamalla ja hoitamalla muutamia rästihommia. Aurinkoista viikonloppua teille ja pysykäähän terveinä!:)

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Viikonlopun kuulumisia

Aivan kuin jatkona viimeisimpään postaukseeni, sulhaseni kertoi nähneensä viikonloppuna unta, jossa meidät vihittiin jossain jalkapallostadionin tyylisessä paikassa. :D Molemmilla on ilmeisesti vihkipaikat mielessä, vaikka emme ole niistä edes kovinkaan paljon jutelleet keskenämme. Kävimme lauantai-iltana pitkästä aikaa elokuvissa katsomassa Big Game -leffan. Varasimme liput hieman spesiaalimpaan saliin, jossa penkkeinä toimivat säädettävät nahkanojatuolit ja jalkatilaa riitti pitkillekin ihmisille. Tänään olen yrittänyt paikata urheiluvajetta yhdistämällä käsi- ja jalkalihasharjoitteita samaan tunnin salitreeniin. En tiedä, onko tuollainen "monta laitetta ehdit käydä läpi 60 minuutissa -taktiikka" yhtä tehokasta kuin yhteen lihasryhmään keskittyminen, mutta näillä mennään nyt ainakin jonkin aikaa.

Olimme vuosi sitten suunnilleen näihin aikoihin Lontoossa juhlistamassa miehen kolmekymppisiä. Kävimme reissun aikana myös Kensingtonin palatsin puutarhassa sijaitsevassa Orangery-ravintolassa iltapäiväteellä. Tuosta teehetkestä jäi niin kivat muistot, että päätimme lauantaina juoda kotona kello viiden teet. :D Valmistimme pieniä kolmioleipiä Kensington-hengessä ja haudutimme juomaksi valkoista teetä.

Mitäs muuta... Ehdin vihdoinkin hieman selailla Hääkenraalista saamaani Mennään naimisiin -lehteä. Eniten tässäkin lehdessä minua kiinnostivat oikeat häät -osio, jossa esiteltiin kolmen pariskunnan häät. Useita eri kaupunkeja käsittävä juhlatilakatsaus olisi varmasti myös erittäin hyödyllinen, jos juhlapaikka olisi vielä hakusessa. Lisäksi aktivoiduin jälleen pienen tauon jälkeen muokkaamaan juhlat.fi -sivustoani. Lisäsin juhlapaikan osoitteen juhlasivuille, jolloin vieraat näkevät paikan sijainnin sivuston karttasovelluksen avulla. Aloitin myös lahjalistan täyttämisen. Lahjalistahan tulee myös näkyviin juhlasivuille, jolloin vieraat voivat käydä tekemässä varauksia listaan. Ainiin, kaikkein paras uutinen meinasi unohtua! Ystäväni taiteellisesti lahjakas aviomies on luvannut suunnitella meidän kutsut sekä muut paperitavarat! Tämähän helpottaa minun elämääni aivan suunnattomasti, kun en joudu selaamaan satoja nettisivuja oikeanlaisia kutsuja etsiessäni (tästä ongelmasta kerroinkin jo hieman Kutsusuo-postauksessa). Kutsuihin painetaan myös juhlasivuston osoite, jonka kautta vieraat voivat ilmoittautua häihimme.      

Sellainen weekend tällä kertaa. Miehellä on ensi viikko lomaa ja itsekin pystyin järjestämään pitkän viikonlopun. Ensi viikolla olisi myös taas Hullut päivät. Näyttää vähän pahalta säästösuunnitelmieni kannalta, koska tällä kertaa kuvastosta löytyi aivan liikaa kaikkea mieluista...  Itsehillintä, mitä se on? ;)

P.S. Nuo kuvan herkut ovat siis siellä Lontoossa nautittuja, ei kotikeittiössä valmistettuja.;)


torstai 19. maaliskuuta 2015

Missä sanot tahdon?

Sain Take this waltz -blogin Leenalta vinkin kirjoittaa mahdollisista vihkipaikoista. Meille tulee näillä näkymin siviilivihkiminen joko juhlapaikalla (Villa K) tai sen läheisyydessä. Kaikkein helpoin ratkaisu olisi hoitaa vihkiminen juhlapaikan pihalla, mutta tällöin ohjelmasta poistuisi kokonaan esimerkiksi kruisailu hääautolla (sulhasen toive). Lähdinkin siis kartoittamaan mahdollisia vihkipaikkoja Espoosta.

Ei muuten ollut mitenkään helppo tehtävä. Jos vihkiminen halutaan suorittaa erillään juhlapaikasta, mutta ei kirkossa, vaihtoehtoja ei tunnu olevan kovinkaan runsaasti. Luonnonhelmasta varmasti löytyisi paljon kauniita paikkoja kuten esimerkiksi Kivenlahden kalliot, mutta tällöin lopputuloksena saattaa olla läpimärät juhlavieraat ja morsiamen piloille mennyt kampaus (= major disaster). Lisäksi en välttämättä haluaisi random lenkkeilijöitä tai pussikaljoittelijoita todistamaan yhtä elämäni tärkeimmistä hetkistä. Olisipa todella kiva, jos myös siviilivihkimisille olisi olemassa omia "kappeleita". Jokin kaunis pieni sali istumapaikkoineen olisi täysin riittävä.

                          Kivenlahden kalliot

Leppävaarassa sijaitsevalla Albergan kartanolla on upean holvikellarin lisäksi flyygelisali, jossa on ainakin keskustelupalstoilta keräämäni informaation perusteella suoritettu vihkiseremonioita. Albergan kartanosta olisi todella lyhyt matka itse juhlapaikalle ja Leppävaaran juna-asemakin on lähellä. Flyygelisaliin mahtuu vain noin 50 henkeä, joten se saattaisi jäädä hieman pieneksi meidän noin 60 hengen häille.

Jos etsinnät laajentaa Helsingin puolelle, ensimmäisinä mieleeni tulivat talvipuutarha sekä kasvitieteellinen puutarha. Reittiopas paljasti karun totuuden; talvipuutarhasta matkustaa julkisilla juhlapaikalle lähes 40 minuuttia. Kaisaniemen kasvitieteellisestä sen sijaan matkustaa kätevämmin junalla Kiloon noin puolessa tunnissa (matka-aikaan on laskettu mukaan siirtyminen Kaisaniemestä rautatieasemalle sekä lyhyt kävelymatka Kilon juna-asemalta juhlapaikalle). Minulla ei kuitenkaan ole mitään tietoa siitä, voiko kasvitieteellisessä puutarhassa suorittaa vihkimistä ja mitä se kustantaa.

Pitää varmaan ihan vaan kylmästi käydä ajelemassa Kilossa sekä lähiseuduilla katselemassa potentiaalisia vihkipaikkoja. Google earth voisi olla kätevä työkalu kauniiden luontokohteiden etsimiseen, mutta jos ei halua jättäytyä luonnonvoimien armoille, niin jokin muu vaihtoehto olisi löydettävä. Etsinnät siis jatkuvat. Luulen kuitenkin, että helpoin ratkaisu olisi vihkiminen juhlapaikan pihalla. Tällöin ainakin vieraat pääsisivät terassille suojaan sateen sattuessa. Ehkäpä voisimme vuokrata vihkijälle ja meille kahdelle jonkin pienen katoksen varmuuden vuoksi (mistäköhän sellaisia saisi). Jos meidät valokuvataan vasta vihkimisen jälkeen, niin voimme käyttää hääautoa kuvauspaikalle siirtymiseen.

Tai entäs jos sittenkin se purjevene... Tai pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Kivenlahden satamasta lähtevä lautta. Vesillä vihkiminen taitaa kuitenkin soveltua paremmin kesähäihin...

Tämä viikko on mennyt ihan ennätysnopeasti. Harmittaa, kun en tiistaina tajunnut katsella taivaalle, revontulet olivat kuulemma näyttäviä. Keskiviikko-iltana lähdimme Karvakamun kanssa ulos bongaamaan revontulia, mutta eipä silloin mitään näkynyt. Näkyikö teidän hoodeilla revontulia? Entä aiotteko seurata huomenna auringonpimennystä (muistakaa suojata silmät!)?

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hääinspistä Klaus K:ssa

Osallistuimme tänään iltapäivällä Kämp Groupin Hääkenraali-tapahtumaan. Tapahtuma järjestettiin Klaus K:n Rake-salissa. Paikanpäälle saavuttuamme saimme heti aluksi lasit kuohuvaa käteemme. Skumppalasien välittömässä läheisyydessä oli arvontalipukkeita, joilla pystyi osallistumaan erilaisten palkintojen, kuten hotelliöiden, arvontaan (en tietenkään voittanut mitään). Tilaisuuden aluksi meillä oli aikaa kiertää salia rauhassa ja tutustua eri "infopisteisiin" ennen virallisen osuuden alkamista. Meille esiteltiin lyhyesti Rake-sali sekä tietysti myös muita Kämp Groupin juhlatiloja. Parone designin edustaja piti hieman pidemmän esityksen vuoden 2015 häätrendeistä, painopisteenä kukat ja koristelu. Tämän jälkeen pääsimmekin itse asiaan eli maistelemaan herkullisia cocktail-paloja, makeita leivonnaisia sekä hääkakkua. 


Koska meillä on jo juhlapaikka tiedossa (eikä kyllä muutenkaan olisi varaa pitää häitä Klaus K:ssa), meille parasta antia olivat ruoka sekä mallikattaukset. Hääkakku oli aivan erinomaisen hyvää passion-valkosuklaa -moussekakkua ja varsinkin suolaisten cocktailpalojen toteutuksesta saimme paljon hyviä ideoita omiin juhliimme. En halua paljastaa (häävieraillemme) ihan kaikkia ruokaan ja koristeluihin liittyviä ideoitamme, mutta todettakoon vain, että moni suunnitelma selkiytyi iltapäivän aikana. Nappasimme matkaan Kämpin sekä Klaus K:n häämenut, jospa niistä saisi lisäinspiraatiota oman häämenun suunnitteluun. Sain mukaani myös Mennään naimisiin -lehden, johon on paneuduttava ihan ajan kanssa. Salissa oli myös viinipiste, jossa sai maistella muutamaa eri viiniä. Viinihifistelijä mieheni totesi heti, että valikoima ei ole kovin kummoinen. Itse maistoin yhtä punaviiniä ja se oli mielestäni jopa hieman pahanmakuista, vaikka yleensä (ilmainen) viini uppoaa minuun ihan mukisematta.;) 

Luulin, etten ole tuollaisten korkeiden kukka-asetelmien ystävä, mutta nuo olivat kyllä hienoja.

Lopuksi kävimme vielä kiertämässä muutaman Klaus K:n sviitin, mutta totesimme molemmat, että ne eivät ehkä ole sisustukseltaan ihan meidän tyylisiä. Mietimmekin takaisin autolle kävellessä, että voisimme jossain vaiheessa tiedustella Hotelli Tornista, josko heidän sviittejään pääsisi katsomaan paikan päälle. Tornissa kävimme aikoinaan ensimmäisillä virallisilla treffeillä, joten tällä rakennuksella on meille myös tunnearvoa. 


Omnomnom... Olisin voinut viettää koko päivän näiden herkkujen ääressä.

Kaikkein kivointa tässä tilaisuudessa oli ehdottomasti se, että pääsimme molemmat taas takaisin hääsuunnittelujen makuun. Häihimme on vielä niin paljon aikaa, että toisinaan ne vaan jäävät enemmän taka-alalle, eikä asiat edisty. Hääkenraalista saimme jälleen lisäboostia ja motivaatiota siirtyä pikkuhiljaa suunnitteluista toteutukseen. Lisäksi olen niin iloinen siitä, että meillä on sulhasen kanssa hyvin samanlaiset mielikuvat ja suunnitelmat häidemme suhteen ja innostumme samoista asioista. Varmasti tässä ehtii tulla erimielisyyksiäkin, mutta vielä näyttää hyvältä.;)

Niin se viikonloppu taas vierähti. Lauantaina ajelimme Lahteen sukuloimaan ja vietimme iltaa Hobitti-elokuvan parissa. Tämä päivä on kulunut hääfiilistelyjen lisäksi perinteisen viikkosiivouksen merkeissä (kyllä, meillä on todella jännittävä elämä ;)). Ensi viikolla on päivätyön lisäksi luvassa muutakin proggista, joten katsotaan, miten usein ehdin tänne blogin pariin. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!:)

perjantai 13. maaliskuuta 2015

TGIF!

Tulin vain ilmoittamaan, että tämän morsiamen "elämäntapamuutokset" taisivat jäädä tähän. Kävin tänään töiden jälkeen treenaamassa kuntosalilla tunnin ajan ja olin kotona kello kahdeksalta (insane). Tein siis täysin normaalin 9-17 työpäivän, mutta koska asumme työpaikastani päin katsottuna jumalan selän takana, matkoihin menee aivan hervottomasti aikaa. Kaiken kukkuraksi testasin uutta kuntosalia, joka on lähempänä työpaikkaani, enkä osannut käyttää puoliakaan laitteista! Olen kuitenkin käynyt salilla jo aika monta vuotta, mutta ilmeisesti tuolla uudella laitteet ovat joko paljon nykyaikaisempia kuin vanhalla tai muuten vaan outoja, koska tunnin treeni meni ihan räpeltämiseksi. Noh, pitää yrittää ajoittaa urheilut viikonloppuun. Muuten en voi valittaa, on ollut kiva viikko, vaikka hieman kiireinen ja sunnuntaina pääsemme pitkästä aikaa fiilistelemään häitä Klaus K:n hääkenraaliin. Rentouttavaa viikonloppua teille!

                                                Kuva täältä

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Think outside the box

Jäin vielä pohtimaan jo (hää)kuplassa -postauksessa hieman valottamaani aihealuetta eli sitä, miten erilaiset mielikuvat eri ihmisillä on omista unelmahäistä. Aloinkin miettimään, millaiset häät järjestäisin, jos pystyisin antamaan enemmän tilaa luovuudelleni, enkä pitäisi niin tiukasti kiinni tietyistä kriteereistä. Tämän postauksen ideana ei missään nimessä ole kertoa sellaisista häistä, joita en ainakaan järjestäisi, vaan hieman laajentaa omaa katsontakantaani.

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa hääsuunnitteluja päätin valita häiden teemaväreiksi vaaleita sävyjä. Somistuksessa, kuten sisustuksessakin, vaaleiden värien käyttäminen on helppoa, koska ne sopivat yhteen lähes kaiken kanssa. Kirkkaiden värien oikeaoppinen yhdisteleminen on paljon haastavampaa. Näin ollen vaaleiden teemavärien valitseminen oli itselleni helppo ratkaisu. Muutenkin on varmasti käynyt jo ilmi, että suunnittelemme melko klassisia ja voisiko sanoa, että hillittyjä häitä. MUTTA, jos en olisi näin ahdasmielinen ;), voisin hyvin valita häiden teemaväreiksi esimerkiksi laivastonsinistä puuteriroosan sekä kullan kaveriksi. Juhlasalia koristaisivat kullanväriset valokuvakehykset (esim. istumajärjestykselle ja menulle) ja kynttilät (glitteriäkin voisi olla vähän). Haluaisin ehdottomasti myös tuollaiset syvänsiniset pöytäliinat. Klassisten valkoisten kukkien sijaan käyttäisin jotain näyttävämpää kuten värikkäitä orkideoita.    

                                  Kuva täältä

Oman hääasuni kruunaisivat tummansiniset kengät sekä korvakorut. Kaasot pukeutuisivat pitkiin laivastonsinisiin iltapukuihin ja sama väriteema toistuisi myös sulhasen sekä bestmanin asujen yksityiskohdissa. Rakentaisin juhlapaikalle myös riemunkirjavan karkkibuffan pom pomeineen ja vaaleanpunaisine vaahtokarkkeineen. Jos heittäytyisin niin hurjaksi, että uskaltaisin järjestää teemahäät, niin teemana voisi olla old hollywood tai elokuvat.

                                   Kuva täältä

                                                       Kuva täältä

Tällaisia ideoita keksin laatikon ulkopuolelta. Monet varmasti ajattelevat, että eipä ole kovinkaan villejä kortteja mulla hihassa, mutta en halunnutkaan astua täysin mukavuusalueeni ulkopuolelle. En esimerkiksi aikaisemmin olisi edes harkinnut sinistä teemaväriksi, mutta tätä postausta kirjoittaessani tuo laivastonsininen alkoi kiehtoa todella paljon. Ehkäpä teemavärejämme ei olekaan vielä lyöty lukkoon.;) Tällaisia ajatusleikkejä on hyvä harrastaa toisinaan, jotta ei täysin jumiudu omiin kaavoihinsa.:)

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Risuja ja säästösuunnitelmia

Hyvää naistenpäivää! Meillä ei naistenpäivää ole ikinä mitenkään erityisesti juhlistettu, mutta sain sentään "kukkia". Tuollaiset oksat ovat mielestäni todella kivannäköisiä ja ihanan keväisiä. Niillä voisi loihtia myös erittäin persoonalliset ja näyttävät pöytäkoristeet häihin. Syyskuussa ei varmaan saa oikein mistään tuollaisia kukkivia oksia...?

Me pääsimme tänään juhlistamaan erään pienen miehen nimiäisiä. Muuten viikonloppu on sujunut lähinnä kulutushysterian ja hyvän ruoan merkeissä.;) Saimme vihdoin ostettua uudet valaisimet keittiöön sekä olohuoneeseen ja muitakin pikkuhankintoja tuli tehtyä. Mies oli lähes koko viikon työmatkalla, joten halusimme olla lauantai-iltana ihan vaan kahdestaan kotona. Illalla avasimmekin pullon kuohuvaa ja tuhosimme pakastimeen joulusta jääneet siian mädit (Nam!). 


Mainitsinkin jo uudesta työpaikastani. Omalla alallani työsopimukset ovat usein lyhyitä ja epävarmuuden kanssa on opittava elämään. Olen ollut todella etuoikeutettu siinä suhteessa, että sain olla samassa työpaikassa monta vuotta ja kohtuullisen pitkillä sopimuksilla. Tällä hetkellä tilanne ei ole enää näin hyvä, mutta jo se, että olen onnistunut löytämään koulutusta vastaavaa työtä, tuntuu lottovoitolta. Nyt tavoitteena olisikin saada mahdollisimman paljon rahaa säästöön kesälomamatkaa, häämatkaa sekä tietysti itse häitä varten. Shoppailuintoa on siis hillittävä, vaikka usean kuukauden kitsastelun jälkeen tekisi mieli marssia Stockan ovista sisään huutaen "Mama´s home!".;) Olen kyllä aika hyvä säästämään (pihiksikin joku voisi haukkua), joten en usko, että hääbudjetin kasaan saaminen tulee olemaan ongelma. Enemmän pelottaa se, millainen työtilanteeni tulee olemaan häävuonna. Toisinaan olenkin miettinyt, että fiksuinta olisi pitää häät nyt, kun säästöjä vielä on... Oh well, ehkä ei kannata murehtia asioita etukäteen.


























Koska asumme pääkaupunkiseudulla, suurin osa palkasta kuluu asumismenoihin. Seuraavaksi suurin kuluerä on ruoka. Kahden ihmisen taloudessa kauppalaskut eivät ole valtavan suuria, mutta ovat kyllä kasvaneet huomattavasti esimerkiksi opiskeluajoista (toki myös ruoan hinta on noussut). Lähikauppamme on K-kauppa, jossa on todella hyvä valikoima. Näin ollen usein tulee tehtyä myös heräteostoksia kaikenlaisten herkkujen houkutellessa hyllyillä. Mielestäni K-kaupat ovat hieman S-ryhmän kauppoja kalliimpia, mikä myös vaikuttaa kauppalaskun suuruuteen. Olen onnistunut melko tehokkaasti karsimaan muista ylimääräisistä kuluista. En ole mikään himoshoppaaja, vaan yleensä harkitsen ostoksiani jopa tuskastuttavan kauan. Sisustusintoilijana saisin kyllä paljonkin rahaa uppoamaan kotiimme, mutta onneksi olen onnistunut hillitsemään itseäni myös tällä saralla. Rahaa saa menemään yllättävän paljon myös ravintoloihin ja kahviloihin. Olen yrittänyt säästää kahvittelut siihen, kun tapaan ystäviäni ja ravintolakäynnit erityisempiin tilaisuuksiin.     


























Osuuspankin asiakkaana olen alkanut hyödyntämään Pivo-mobiilipalvelua, joka seuraa lähes reaaliaikaisesti kaikkia pankkikortillani tehtyjä ostoksia, jaottelee ne ostopaikan mukaan ja ryhmittelee esim. ruokakauppakuluihin, ravintola- ja kahvilakuluihin jne. Pystyn siis Pivon avulla arvioimaan melko tarkasti, miten paljon rahaa kuluu mihinkin kuukauden aikana ja mistä pystyisin vielä säästämään. Näillä eväillä yritän siis säästää mahdollisimman suuren summan seuraavien kuukausien aikana. Toki on myös tärkeätä ostaa itselleen toisinaan jotakin kivaa. Ajattelin laatia listan hankinnoista, joita haluan tehdä lähiaikoina ja toteuttaa niitä pikkuhiljaa. Kun on mielessä tarkka kuva siitä, mihin rahansa haluaa käyttää, ei ehkä tule niin helposti tehtyä hutiostoksia.

Rentouttavaa sunnuntaita ja tsemppiä uuteen viikkoon! Täällä on yli viisi astetta lämmintä. Kevät?!

torstai 5. maaliskuuta 2015

Häät Espoossa

Ajattelin kertoa vihdoinkin hieman juhlapaikastamme. Varasimme paikan sukulaisen kautta sopuhinnalla, joten voitte itse päätellä, olenko täysin puolueeton vai en.;) Kyseessä on siis Villa K -juhlatila Espoon Kilossa. Villa K sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä juna-asemalta. Ulkoa rakennus on hieman vanhahtavan tyylinen punaisine seinineen, mutta sisältä melko moderni, tyylikäs sekä omaan makuuni sopivan pelkistetty. Eniten ihastuin suuren juhlasalin takkaan, harmaisiin betonimaisiin seiniin sekä juuri oman makuni mukaisiin, hieman funkkishenkisiin pöytiin ja tuoleihin. Rakennus on melko uusi, joten esimerkiksi myös wc-tilat ovat modernit ja siistit. Juhlasali rajautuu suuriin ikkunoihin, joista on kaunis näkymä piha-alueelle ja terassille. Ainoa asia, mikä tästä juhlatilasta puuttuu, on merinäkymä, mutta pihalta alkava metsä on myös tunnelmallinen ja soveltuu varmasti hyvin esimerkiksi hääkuvien ottoon. Olemme harkinneet, että sään salliessa meidät vihittäisiin Villa K:n piha-alueella. Sateen yllättäessä seremonia voitaisiin siirtää terassille. Juhlasalista aukeaa ovet toiseen suureen tilaan, mistä löytyvät mm. valkokangas sekä "diskovalot". Tämä tila on siis optimaalinen hääillallisen jälkeisiin bileisiin sekä esimerkiksi valokuvashown esittämiseen.

Lisätietoa ja kuvia löytyy nettisivuilta: http://www.villak.fi/. 

P.S. Aloitin tällä viikolla uudessa työpaikassa, joten postaustahti varmasti hieman hidastuu joksikin aikaa kunnes pasmat ovat taas järjestyksessä ja työ sekä vapaa-aika balanssissa.:)

tiistai 3. maaliskuuta 2015

(hää)kuplassa

Kuinka moni luki Maaret Kallion uusimman postauksen "Sinäkin elät käsittämättömässä kuplassa"? Olen tavallaan Maaretin fani (onko vähän leimiä fanittaa psykoterapeuttia ;)), joten jäin miettimään aihetta omasta näkökulmastani. Tiedän, että olen valitettavasti joskus elänyt ainakin "koulutuskuplassa". Oma kuplani on olosuhteiden pakosta, ei ehkä ihan puhjennut, mutta ainakin venynyt huomattavasti tämän vuoden aikana. Vasta eilen bussissa kuuntelin erään laitatienkulkijan juttuja siitä, kuinka hän oli saanut taas hieman rahaa tilille, sillä pärjäisi hyvin viikon ajan. Jouduin taas kerran muistuttamaan itseäni; sulla on kaikki todella hyvin, lakkaa valittamasta! Toinen oman kuplani ulkopuolinen asia, joka on viime aikoina koskettanut, on yksinäisyys. Olette varmaan kuulleet niitä radiomainoksia... Minun on todella vaikea kuunnella niitä, tulee niin surullinen olo. Se on varmasti mainosten tarkoituskin, saada aikaan reaktio ihmisissä (lisää tietoa aiheesta täältä).

Minua toisinaan ärsyttää kanssaihmisissä (vaikka siihen aivan varmasti sorrun itsekin) tietynlainen mustavalkoisuus ajattelutavassa. Omaa näkemystä pidetään ainoana oikeana ja toisen mielipiteet ammutaan alas. Tosiasiassahan kenelläkään meistä ei ole absoluuttisen oikeita vastauksia, jokainen tarkastelee maailmaa sen oman kuplansa sisältä ja omien kokemustensa pohjalta. Esimerkiksi matemaatikko voisi varmasti kyseenalaistaa jopa sen, onko 1+1 = 2, vaikka meille muillehan tämä on aivan "itsestäänselvyys". Tämän takia mielestäni itsensä arvostaminen ei voi perustua pelkästään esimerkiksi siihen, miten korkealle on koulutettu, kuinka pätevä on työssään, kuinka hyviä argumentteja esittää ja miten tehokkaasti torpedoi toisen mielipiteet. Kaikki me ollaan loppupeleissä ihan yhtä pihalla.

Tällä hetkellä olen varmasti myös jonkinlaisessa hääkuplassa. Näen tulevat häämme vain tietystä näkökulmasta ja pidän tietenkin omia suunnitelmiani kaikkein parhaimpina.;) Jokaisella morsiamella on varmasti myös mielikuva siitä, millaisia häitä ei ainakaan halua ja nämä häät taas saattavat olla jollekin toiselle se unelma tai ainoa vaihtoehto.

Mulla on ilmeisesti tänään vähän tällainen "Teuvo rakastaa kaikkia -päivä", kun tuli pohdittua näin syvällisiä, mutta oikeasti mielestäni todella moni konflikti ja mielen pahoittaminen johtuu juuri siitä, että ei nähdä sitä omaa kuplaansa pidemmälle. Niin ja nämä ovat vain mun omasta kuplastani käsin esittämiä mielipiteitä, voin olla väärässäkin.;)  

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Time to drink champagne and dance on the table

Koska viime postauksesta sai ehkä mielikuvan, että olen todella järkevä tyyppi, joka suhtautuu häiden järjestelyyn tyynen rauhallisesti ja terveellä maalaisjärjellä, niin kerronpa nyt vielä toisen puolen tarinasta eli kunnianhimoisen suunnitelmamme häiden juomien suhteen. Jos kaikki menee, kuten olemme suunnitelleet, ajamme ensi kesänä Saksan kautta Ranskaan Champagnen maakuntaan hakemaan hääsamppanjat. Hieman erilainen juomanhakureissu on siis edessä verrattuna perinteiseen viinaralliin. Suunnitelmissa olisi tutustua etukäteen pieniin samppanjataloihin ja sopia heidän kanssaan vierailuajat. Pieniltä, jopa melko tuntemattomilta tiloilta hankitut samppanjat eivät tule maksamaan läheskään niin paljon kuin jos marssisi alkoon ostoksille.


Samalla reissu on myös kesälomamatkamme ja mahdollistaa matkan varrella asuvien ystävien tapaamisen. Olemme aiemminkin ajaneet Saksaan Ruotsin ja Kööpenhaminan kautta, joten reitti on osittain tuttu. Tämä road trip oli itse asiassa sulhasen idea, varmaan osittain siksi, että hänellä on uusi menopeli alla. Kaasujalka varmasti polttelee sen verran, että autobaanalle on päästävä. Mun tehtävä on siis istua kalpeana pelkääjän paikalla ja pelätä henkeni edestä...


Hääsuunnitelmien alkuvaiheessa mietimme ihan tosissamme, että tarjoaisimme illallisen aikana pelkästään samppanjaa. Vaikka itse olemmekin suuria kuplajuoman ystäviä, moni vieras saattaisi kaivata myös muita viinityylejä, joten päätimme hylätä tämän idean. Muut viinit ja loppuillasta tarjottavat juomat voisimme hyvin hankkia vaikka sieltä Tallinnasta.








Kuvat ovat vuodelta 2012, jolloin olimme kesälomamatkalla Pariisissa. Teimme matkan yhteydessä myös päiväreissun Reimsiin, jossa pääsimme tutustumaan samppanjan kypsytykseen käytettäviin maanalaisiin luoliin (oli vähän stressaavaa ahtaanpaikankammoiselle). Samppanjan tarjoaminen häissä saattaa kuulostaa melko ylelliseltä, joten mainittakoon vielä, että ihan tavistallaajia tässä ollaan ja hääbudjetti on myös sen mukainen. Yhteen asiaan panostaminen tarkoittaa sitä, että tingimme jostain muusta. Meille tulee myös melko pienet häät. Kahdensadan vieraan juhliin en ehkä lähtisi ostamaan samppanjoita.;)

Jos suunnitelmamme toteutuvat, voin kesällä kirjoitella matkakertomusta reissultamme ja kenties antaa vinkkejä muille, jotka haluavat hakea hääjuomansa Tallinnaa kauempaa.