sunnuntai 27. joulukuuta 2015

So this was Christmas

Joulu alkaa olemaan omalta kohdaltani paketissa, kun huomenna on jo suunnattava takaisin työpaikalle. Toisaalta tuntuu, että vasta tänään on oikeasti saanut levättyä. Jouluaatto, vaikka olikin rento, oli täynnä kaikenlaista pientä järjesteltävää, minkä lisäksi valvoimme melko myöhään. Joulupäivänä ajoimme ("hieman" väsyneinä) vanhempieni luokse kyläilemään ja tapanina sulhasen isän luokse. Kun läheiset asuvat ympäri Suomea, joulusta tulee väistämättä reissupainotteinen.

Saimme taas kerran erittäin mieluisia joululahjoja. Sulhaseltani sain lahjakortin Kämp Span kasvohoitoon ja itse ostin puolestaan hänelle lahjakortin Barista-kurssille, jotta hän pääsee opettelemaan sydänkuvioiden loihtimista cappuccinooni.;) Lisäksi saimme mm. toivomiamme 24 h astioita (vanha astiastomme on naarmuuntunut pahasti pesukoneessa), kirjoja, leffalippuja jne. Äitini ja siskoni lahjoittivat lisäksi meille kastehelmi- sekä kivi-tuikkukippoja, joita haluan käyttää hääkattauksen koristelussa. Tuikkukippoja alkaakin olla jo ihan mukavasti kasassa ja loput voi varmasti lainata sukulaisilta ja kavereilta.


Mutta se mitä oikeasti tulin tänne kertomaan on, että me saatiin mieheni äidiltä joulu-/häälahjaksi hääyösviitti Lilla Robertsista!!! Olimme molemmat niin iloisesti yllättyneitä tästä lahjasta emmekä osanneet yhtään odottaa sitä. Hääpaketti sisältää yhden yön majoituksen lisäksi Petri´s Chocolate Roomin käsintehtyjä suklaita, tuoreita hedelmiä tai marjoja, Pol Roger -samppanjaa sekä huoneaamiaisen. Taas on yksi asia vähemmän to do -listalla ja pääsemme viettämään hääyötä täydellisissä puitteissa. Olen niin kiitollinen!

Lopuksi Karvakamu haluaa vielä muistuttaa, että ottakaahan rauhallisesti joulun ja Uuden vuoden riennoissa. Karvakamulta lähti hieman mopo käsistä iltaleikkien lomassa sillä seurauksella, että elegantin ikkunalaudalle suunnatun loikan sijaan hän heittäytyi naama edellä suoraan päin seinää... Pienen hämmennyksen ja nolostumisen lisäksi ei onneksi käynyt kuinkaan. :D


Turvallista Uutta vuotta siis itse kullekin!;)

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Have yourself a merry little Christmas

Tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille!


Omalla kohdallani joulun merkitys on muuttunut vuosien varrella. Enää lahjat eivät ole pääasia, kuten lapsena, vaan nykyään toivon vähemmän materialismia ja enemmän hyvää mieltä ja rentoa tunnelmaa. Hyvä ruoka ja juoma, jouluvalojen ja -koristeiden luoma tunnelma ja tietyt perinteet tekevät joulustani mieluisan. Liika stressaaminen ruokien onnistumisesta ja siivoamisesta sekä turha perfektionismi ovat asioita, jotka saattavat latistaa tunnelmaa ja joihin sorrun usein. Näitä yritän välttää tänä jouluna.


Nyt onneksi kaikki onkin jo aika valmista ja huomenna saamme herätä jouluaattoon. Aamulla keitämme joulupuuron ja aamupäivän ohjelmaan kuuluu lisäksi Lumiukko sekä joulurauhan julistus. Iltapäivällä käymme varmaankin vähän ulkoilemassa ennen joulusaunaa. Saunan jälkeen aletaan valmistamaan jouluillallista, johon kuuluu tällä kertaa mm. mätiä, graavattua ja savustettua lohta, siikacevichetartar, poropataa, juustoja ja suklaafondant. 

Palataan hääaiheisiin taas joulun jälkeen. :)

P.S. Ihan paras glögi syntyy yhdistelmästä kuuma omenamehu + kanelitanko + tilkka gallianoa. Kannattaa kokeilla.;)

lauantai 19. joulukuuta 2015

Hääpuku-outlet ja joulutunnelmaa

Oletteko jo huomanneet, että Hääpuku-outlet on tulossa Helsinkiin 2.1. (Facebook-eventiin pääset tästä)? Tarkempaa sijaintia ei ole vielä ilmoitettu, mutta luulisin/toivoisin sen olevan keskeinen.

Tänään kävin pyörähtämässä Stockmannin Outletissa, koska olin kuullut, että siellä olisi nyt myynnissä myös edullisia hääpukuja. Noh, mekkoja oli enää muutama jäljellä eikä yhtäkään, joka olisi herättänyt kiinnostukseni. Poikkesimme kuitenkin samalla ystäväni kanssa Stockmannin hääosastolle selailemaan pukukansioita. Tuonnehan on varattava hyvissä ajoin sovitusaika, joten tyydyimme vain kartoittamaan valikoimaa. Kauniita merenneitomallisia pitsipukuja oli pilvin pimein, mutta lähes kaikissa oli omaan makuuni turhan avonainen selkä tai liian alhaalta laskeutuva helma. Lisäksi hintahaitari oli täysin oman budjettini ulottumattomissa, joten se siitä sitten.;)

Eilen kävimme sulhaseni kanssa katsastamassa Tuomaan markkinat. Sää oli kaikkea muuta kuin suotuisa, mutta glögi lämmitti ja sateesta huolimatta jaksoin ihailla markkinoiden tunnelmaa. Myös Espan jouluvalot ovat tänä vuonna erityisen upeat.


Joulu on tullut tänä vuonna jotenkin ihan puskista. Kortit sentään sain lähetettyä ja lähes kaikki lahjatkin on ostettu, mutta joulufiilis on vielä hieman hukassa. Vietämme jouluaaton tällä kertaa kotona, mikä aiheuttaa itsessäni lievää hysteriaa joulusiivouksen suhteen.;) Olemme kuitenkin päättäneet yrittää ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti, joten yritän hillitä intoani puunata asunto lattiasta kattoon. :D

Tänään ei kuitenkaan vielä uppouduta joulun tunnelmaan, vaan matkustetaan kaukaiseen galaksiin. Luvassa siis uusin Star Wars -leffa. May the force be with you! ;)

tiistai 8. joulukuuta 2015

Vuoden hääblogi -ehdokas

Miten tärkeätä onkaan saada arvostusta siitä mitä tekee. Tämä pätee työelämän lisäksi myös ihan tavalliseen arkeen sekä harrastuksiin. Pienillä teoilla ja kannustavilla sanoilla voi saada niin paljon hyvää aikaan. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat äänestäneet blogiani Vuoden hääblogi -ehdokkaaksi. Tieto ehdokkuudesta pelasti stressaavana alkaneen viikoni. Ihan sairaan siistiä, kiitos!

Suosikkihääblogiaan voi äänestää 16.1. asti täällä.


maanantai 7. joulukuuta 2015

Simple things, where have you gone

Meillä tuli 3.12. täyteen 10 vuotta yhteistä taivalta. Juhlistimme päivää matkustamalla muutamaksi päiväksi Wieniin. Matkan tarkoituksena oli päästä hetkeksi irti arjen suorittamisesta, joten emme suunnitelleet reissua yksityiskohtaisesti. Halusin nähdä joulumarkkinat, hankkia kotiin joulukoristeita ja ostaa ehkäpä ensimmäiset joululahjat. Lisäksi minua kiinnosti huvipuisto sekä eläintarha ja tietysti halusin käydä herkuttelemassa sitä alkuperäistä Sacher-kakkua.





Kymmenen vuotta on mielestäni mennyt aivan hujauksessa. Olemme kasvaneet yhdessä parikymppisistä opiskelijoista jo lähes aikuisiksi (toivon, että emme ikinä aikuistu kokonaan). Vieläkin opimme toisistamme uutta eikä kyllästymisestä ole merkkejä, vaikka arki rullaakin hyvin samalla kaavalla. Toimiva arki onkin ehkä yksi suhteemme vahvuuksista.


Pienet asiat ovat elintärkeitä. Isommat tapahtumat, kuten yhteiset reissut, piristävät arjen keskellä. Matkalla ehtii keskittyä enemmän kumppaniinsa, kun pölynimuri ei huhuile siivouskaapissa, kauppareissu ei kiristä pinnaa eikä työpäivän jälkeinen väsymys paina.

 

En kirjoita Wienin reissustamme yksityiskohtaista matkakertomusta, koska edellisetkin ovat vielä kesken. Totean vain, että matka oli kaikin puolin todella onnistunut ja sää oli aivan mahtava. Joulumyyjäisiä oli tähän aikaan vuodesta runsaasti, ja löysimmekin kotiin vietäviksi ihania käsinmaalattuja lasisia joulupalloja, jotka ihme kyllä säilyivät ehjinä lentomatkasta.

Myyjäisten lisäksi kävimme mm. romanttisella hevoskärryajelulla, viinitastingissä, kuuden ruokalajin illallisella, harhailemassa Schönbrunnin linnan mailla, eläintarhassa sekä pikaisesti Prater-huvipuistossa. Maistoin myös ensimmäistä kertaa paahdettuja kastanjoita sekä punssia (omena- sekä appelsiinipunssia).


Muistelimme matkan aikana myös hieman menneitä. Totesimme olevamme kiitollisia siitä, että olemme saaneet reissata ja nähdä maailmaa yhdessä. Itse jäin vielä pohtimaan, miten paljon elämä onkaan muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana ilman, että on tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia. Elämä oli aika paljon yksinkertaisempaa silloin, kun molemmat vielä opiskelimme ja saatoimme hyvin viettää koko päivän miehen "poikamiesboksissa" telkkua tuijottaen, välillä raahautuen läheiseen kebab-ravintolaan hakemaan ruokaa. :D Harrastimme toisinaan myös koko päivän tai jopa viikonlopun kestäviä leffamaratoneja.

Olemme molemmat melko velvollisuudentuntoisia ja työelämä on tuonut mukanaan vielä lisää velvollisuuksia korostaen varsinkin omaa pedanttia luonnettani. Olen aikamoinen suorittaja, joka haluaa optimoida ajankäyttönsä ja joka ahdistuu helposti, jos ei ole mitään omasta mielestäni järkevää tekemistä. Olisi kiva oppia taas nauttimaan yksinkertaisista asioista.

Noh, jos hyvin käy, ehkäpä palaamme viimeistään eläkeiässä taas pikaruoan ja leffamaratonien pariin.;) Toivon, että seuraavat kymmenen vuotta tuovat meille lisää elämyksiä, yhteisiä matkoja ja niitä pieniä yksinkertaisia nautintoja.   

lauantai 21. marraskuuta 2015

Viiniralli Champagneen osa V - Vallée de la Marne

Lauantaipäivä Champagnessa ei alkanut lupaavasti. Söimme aamiaisen autossa läheisen Lidlin parkkipaikalla, minkä jälkeen ajoimme Epernayn keskustaan hakemaan aamukahvia. Sattumalta päädyimme juuri siihen kahvilaan, jonka tuotteet olivat ylihintaisia ja kahvi aivan vetistä. Tämä oli siis ainoa huono kahvilakokemuksemme Epernayssä; Boulangerie-patisserieiden kahvit olivat aivan erinomaisia. Nappasimme keskustasta vielä lounaspatongit mukaan ja jatkoimme matkaa kohti Marnen laaksoa, joka tunnetaan erityisesti Pinot Meunier -rypäleen viljelyalueena. Ensimmäisenä saavuimme Ayn kylään, jossa ihastelimme hetken Bollingerin taloa ja kävelimme viiniviljelmien lomassa.

Bollingerin hoodseja Ayn kylässä.



Päivän pääkohde oli Hautvillersin kylä ja siellä Champagne G. Tribaut -talo. Hautvillers oli ehkäpä eniten turisteille suunnattu niistä kylistä, joissa vierailimme. Tämä johtuu varmasti siitä, että kylässä sijaitsee munkki Dom Pérignonin luostari ja hauta.

Tervetuloa Hautvillersiin.
                   
G. Tribaut -talossa oli jo runsaasti vierailijoita meidän saapuessamme. Siitä huolimatta saimme erinomaista palvelua mieheltä, jonka oletimme olevan talon isännän poika, perheyrityksestä kun oli kyse. Maistettuamme ensimmäiseksi talon Cuvée de Réserveä (40 % Chardonnay, 30 % Pinot noir, 30 % Meunier), olimme jo lähes varmoja, että tässä on meidän hääsamppanjamme. Cote des Blancs -alueen kirpsakoihin blanc de blancseihin verrattuna viini maistui omassa suussani tasapainoisemmalta ja monivivahteisemmalta. Sulhaseni halusi kuitenkin maistaa myös muita talon tuotteita ja saatuamme laseihimme Chardonnay-vetoista Rosé de Réserve -viiniä (80 % Chardonnay, 20 % Pinot noir), hän oli täysin myyty. Emme olleet suunnitelleet tarjoavamme Rosé-samppanjaa häissämme, mutta hetken neuvoteltuamme päädyimme siihen lopputulokseen, että tässä olisi meidän hääsamppanjamme. Olimme jo ennen matkaa sopineet, että ostamme hääsamppanjan heti, kun sopiva tulee vastaan, emmekä jää arpomaan liian pitkäksi aikaa, koska olisi täysin mahdotonta käydä jokaista viinitaloa läpi ja palata lopuksi sinne, mistä löytyi se täydellinen samppanja. Tartuimme siis tilaisuuteen ja ostimme mukaan kahdeksan laatikollista Rosé-samppista sekä lisäksi muutaman pullon talon muita samppanjoita omaan käyttöön. Päätökseemme saattoi vaikuttaa myös se, että tämä oli ensimmäinen samppanjatalo, jossa oli kissa lemmikkinä (koiria näkyi useammassa talossa).;)

Champagne G. Tribaut.

Intopiukeana pakkasimme viinit autoon ja palasimme takaisin kylän parkkipaikalle syömään lounaspatonkeja. Hautvillersin kylässä kävimme lisäksi tutustumassa Dompan luostariin, jossa oli ilmeisesti häät alkamassa, joten emme voineet viipyä pitkään. Piipahdimme myös parissa maksullisessa tastingissä, mutta mikään ei (onneksi) vetänyt vertoja hääsamppiksellemme. Palasimme vielä takaisin G. Tribaut -taloon kysymään, josko olisimme päässeet tutustumaan myös heidän viinikellareihinsa, mutta valitettavasti kellarivierailu olisi pitänyt varata etukäteen. Tyydyimme siis kuvaamaan talon viinipensaita, joissa hääviinimme rypäleet ovat kenties joskus kypsyneet. 

Viinit pakattuna mukaan sekä Dom Pérignonin luostari.





Vallée de la Marnessa vierailimme lisäksi Dameryn, Chatillon-sur-Marnen ja Verneuilin kylissä. Dameryn kylässä sijaitsevassa Champagne J. De Telmont -talosta löytyi loistava blanc de blancs, mutta hintatasoltaan kyseinen viini ei olisi soveltunut hääjuomaksi. Illalla palasimme Epernayn keskustaan nauttimaan matkan parhaasta illallisesta, josta kerroinkin jo Viiniralli Champagneen osa III -Epernay -postauksessa.  

J. De Telmont -talon parkkipaikalla oli hauskasti esiteltynä samppanjan valmistukseen käytettävien rypäleiden päälajikkeet.


Tähän päättyi tarina hääsamppanjamme takana. Viinit ovat tällä hetkellä säilössä kellarissa odottamassa ensi vuoden syyskuuta. Viiniralli kuitenkin jatkui vielä, joten kirjoittelen pikkuhiljaa lisää postauksia aiheesta. Champagnessa vietimme vielä yhden kokonaisen päivän, kunnes jatkoimme matkaa kohti häävalkkareita.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Vitkuttelun jalo taito

Tässäpä taas katsaus juhlat.fi -palvelun tehtävälistaan eli mitä olisi pitänyt saada aikaan tähän päivään mennessä. Listan alkupää löytyy What´s next? -postauksesta. Luvassa siis kootut selitykset, miksi mitään ei ole tehty. ;)

Hääkakun tilaamme todennäköisesti juhlapaikan kautta, joten siitä sovitaan samalla kun lyödään lukkoon muu menu. Haluaisin käydä maistelemassa hääkakkuja konditorioissa, mutta tätä en ole vielä saanut aikaiseksi. Morsiuspuvun etsintä on todellakin aloitettu, mutta vielä ei ole onnistanut. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi suunnata Love Birds -liikkeeseen. Viikonloput ovat jo lähes täynnä jouluun asti, joten hääpukukaupoille tulisi ehtiä työpäivän jälkeen. Jotenkin ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä skenaariolta.;)

Mahdollisia häämatkakohteita ajattelimme bongata ensi vuoden alussa matkamessuilta. Musiikkia on suunniteltu sen verran, että dj on buukattu ja minulla on kännykässä sekä ipadillä muistilistat, joihin lisään kivoja biisejä aina, kun niitä satun kuulemaan. Mahdollisesta lauluesityksestä tulisi sopia hyvissä ajoin, mutta vielä ei ole kiire. Mitään erityistä ohjelmaa meidän häihin ei tule emmekä tarvitse tekniikkaa tai hääautoa. Hääyöpaikkaa olemme pohtineet, ja näillä näkymin yövymme Tornissa. En kuitenkaan uskalla varata huonetta vielä, koska odotan mahdollisia ensi vuoden tarjouksia. 



Sulhasen puvulla ei myöskään mielestäni ole kiire, varsinkin kun sulhanen on kallistumassa vuokrapuvun puoleen. Kukat haluan tilata hyvissä ajoin, joten nyt voisi jo alkaa selvittämään kukkakauppojen hintatasoa sekä etsimään netistä suosituksia jne. Entäs sitten se tanssikurssi? Tuskinpa sentään.:D Jos päätämme tanssia häävalssin, harjoittelemme sen kotona ja toivomme, että yleisön joukossa ei ole tanssivirtuooseja paheksumassa kankipariskunnan performanssia. ;) Save the date -kortit onneksi hylkäsimme, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, että energia ei todellakaan olisi riittänyt asian hoitamiseen ennen joulua. Lähetämme Save the datet sähköisenä vuoden alussa. Hääpaikkaamme ei oikeastaan tarvitse somistaa, mutta toki kynttilät, kukat, maljakot jne. tulisi hankkia. Olen ideoinut päässäni hääillallisen kattausta, mutta lopullinen visio syntyy varmasti vasta sitten kun paperituotteet, kuten menut, on suunniteltu ja pöytiin tulevat kukat päätetty.

Lievää prokrastinaatiota tuntuu olevan ilmassa, mutta uskon vahvasti löytäväni vielä jossain vaiheessa motivaation tehdä jotain konkreettista häiden suhteen. Ennen joulua en lupaa tekeväni mitään, koska joulu on oikeasti ihan kohta (järkyttävää...). Tämä on nyt varmaankin sitä hää-ähkyä, kun tuntuu siltä, että ei jaksa kiinnostua mistään häihin liittyvästä. Onneksi on vielä aikaa...

perjantai 13. marraskuuta 2015

Arvonnan voittaja

Kiitos kaikille blogini ensimmäiseen arvontaan osallistuneille! Suoritin arvonnan ihan perinteisesti kirjoittamalla kaikkien osallistujien nimet paperilapuille. Sulhaseni toimi "onnettarena" ja nosti kiposta lapun, jossa luki...


Voittaja on siis nimimerkki H, joka kommentoi näin: "ONNEA! <3 Osallistun myös arvontaan. :)"

Onnea voittajalle! Otan sinuun yhteyttä lähiaikoina, jotta saat kynsilakan käyttöön asap.:)

Huomenna on vuorossa tämän talven ensimmäiset pikkujoulut. Käytin tällä viikolla kaksi iltaa pikkujouluvaatteiden etsimiseen. Ei ollut ihan helppo homma ja totesin jälleen kerran, miten paljon mieluummin hoidan shoppailut hyvissä ajoin netin kautta kuin, että juoksen vaatekaupasta toiseen... Joka tapauksessa, hauskaa viikonloppua ja palataan taas pian hääaiheisemmilla postauksilla. 

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Synttärisankari + arvonta

Blogini täyttää tänään vuoden! Kuten olen tainnut aikaisemminkin mainita, aloitin blogin jäätyäni työttömäksi, jotta minulla olisi jotain mieluisaa tekemistä. Kesällä 2014 tapahtunut kihlaus sinetöi päätöksen perustaa nimenomaan hääblogi. Toinen vaihtoehto olisi ollut sisustus-/lifestyle-blogi, mutta näihin minun olisi pitänyt olla valmis paljastamaan enemmän elämästäni ja kodistani. Näin ollen tuntui turvallisemmalta aloittaa pelkällä häähömpällä, vaikka myöhemmin olenkin uskaltautunut kertomaan enemmän myös itsestäni.

Alussa päivitin blogia todella ahkerasti ja ideoita riitti useisiin luonnoksiin. Koska häihimme oli tuolloin lähes kaksi vuotta aikaa, luonnollisesti ideat alkoivat jossain vaiheessa loppua. Työelämään palattuani myös aika alkoi olla kortilla, ja nykyään pyrinkin päivittämään blogia edes kerran viikossa. Toki häistä riittäisi aihetta lähes loputtomiin, mutta olen ehkä hieman kapeakatseinen siinä mielessä, että en jaksa kirjoittaa aiheista, jotka eivät suoraan kosketa meidän häitämme. Esimerkiksi voisin varmasti käydä blogissani kaikki mahdolliset hääteemat läpi, mutta minulla ei suoraan sanottuna riitä kiinnostus.:D Blogitaipaleen alussa mietin todella tarkasti, mitä kirjoitan ja hioin kieliasua paljon kauemmin kuin nykyään. Edelleen käytän lähes kaikki tekstini wordin kautta, jotta pahimmat virheet löytyvät, mutta muutoin kirjoittamisesta on ehkä tullut hieman rennompaa ja postauksiin ei enää kulu tolkuttomasti aikaa.

Blogiani on tämän vuoden aikana katseltu yli 10 000 kertaa, mikä on omasta mielestäni aika hurjan paljon, vaikka en todellakaan paini samassa sarjassa suosituimpien hääblogien kanssa. Olen pysytellyt blogini kanssa hieman taka-alalla, enkä ole varsinaisesti mainostanut sitä missään foorumeilla. Silti ilahdun aina suunnattomasti uusista lukijoista ja jokaisesta kommentista, minkä saan postauksiini. Kommentteja olen tähän mennessä julkaissut 153 kappaletta, joista noin puolet ovat omia vastauksiani teidän lukijoiden kommentteihin. Postauksia on kertynyt 126 kappaletta. Olen jo nyt toisinaan miettinyt, mikä on blogin kohtalo häiden jälkeen. En ole vielä täysin tyrmännyt ajatusta siitä, että jatkaisin lifestyle-linjalla, mutta aika näyttää, miten käy. Seuraava vuosi ainakin jatketaan vielä häätunnelmissa.:)

Merkkipäivän kunniaksi aion heittäytyä aivan hurjaksi ja pistää pystyyn blogihistoriani ensimmäisen arvonnan. Tähän postaukseen kommentoimalla voit siis voittaa Essien ihanan a cut above - glitterkynsilakan (täydellinen mm. pikkujouluihin). Osallistumisaikaa on tasan viikko. Jos haluat kommentoida anonyyminä, jätäthän nimimerkin, jotta voittajaa on helpompi huudella. :)


lauantai 31. lokakuuta 2015

Tasapainoilua

Tämä aihe ei liity pelkästään häihin, mutta on pyörinyt mielessäni tiuhaan lähiaikoina. Nimittäin tasapainon löytäminen toisinaan kiireiseltä tuntuvaan elämään. Mainittakoon heti alkuun, että en oikeasti ole kovinkaan kiireinen. Meillä ei ole lapsia ja vaikka joudun aika ajoin tuomaan töitä kotiin/viipymään pidempään työpaikalla, kyseessä ei ole jatkuva tilanne. Luulen, että sanonta "joillakin ihmisillä on enemmän tunteja päivässä" pitää ihan paikkaansa.

Täytyy kyllä myöntää, että olen työelämässä oppinut todella paljon tehokkaammaksi kuin mitä olen luonnostaan, mutta yksi asia ei ole muuttunut; tarvitsen edelleen aika paljon ns. omaa aikaa. Jos minulla on työviikon aikana esim. parina iltana menoa, niin että olen vasta nukkumaanmenoaikaan kotona, tunnen itseni normaalia väsyneemmäksi. Tarvitsen siis työpäivän jälkeen aikaa kotona hengailuun. Hengailu ei suinkaan tarkoita pelkästään sohvalla istumista (sitäkin), vaan tykkään puuhastella kaikenlaista pientä kuten siivota keittiötä ja järjestellä tavaroita. Kuulostaa varmaan melko kreisiltä, mutta koska työssäni näkyviä tuloksia tulee hitaasti ja harvoin, tykkään tehdä vapaa-ajalla sellaista, mistä näkee tuloksen heti. Viime aikoina olen omaksi hämmästyksekseni alkanut yhä useammin kaipaamaan urheilua (kymmenen vuotta nuorempi minä olisi nauranut jos joku olisi väittänyt, että jonain päivänä vielä aidosti nautin urheilusta) ja juoksulenkki työpäivän jälkeen on minulle ehdottomasti sitä omaa aikaa, mikä auttaa palautumaan. Valitettavasti kalenterin täyttyessä tingin ensimmäisenä liikunnasta.    

Elämä tuntuu siis toisinaan melkoiselta tasapainoilulta ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että häät ovat jäämässä hieman paitsioon. Tosin olen nähnyt enemmän hääaiheisia unia kuin koskaan aikaisemmin, joten jostain alitajunnan uumenista häät muistuttavat vielä olemassaolostaan sekä ajan nopeasta kulusta... To do -listaa pitäisi päivittää, jotta mitään todella tärkeätä ei unohdu hoitaa tämän vuoden aikana. Minusta tuntuu, että sulhaseni on saanut viime aikoina paljon enemmän aikaiseksi häidemme suhteen; hän mm. hankki meille dj:n ja varmisti valokuvaajan. Lupaan itselleni aktivoitua pian häiden suhteen ja löytää taas sen innostuksen, joka on muiden kiireiden takia hieman hiipunut.

Mutta nyt on jo kiire viettämään Pyhäinpäivää herkullisen illallisen merkeissä. Happy halloween!

lauantai 24. lokakuuta 2015

Juhlatilasuositus

Vaikka meillä ei enää ole juhlapaikka hakusessa, ajattelin vinkata muille morsiamille eräästä juhlapaikasta, missä juhlin kaverin tohtoroitumista eilen. Kyseessä on Wanha Bäckby, joka sijaitsee Vantaalla ehkäpä hieman huonojen kulkuyhteyksien päässä. Meillä oli personal taksikuski käytettävissä, joten pääsimme kätevästi juhlapaikalle ja takaisin. Juhlatila oli mielestäni todella tunnelmallisen näköinen ja kauniin pelkistetty. Ainoa, mistä en oikein välittänyt, olivat ruokapöytien tuolit, jotka olivat sellaiset polyrottinkiset terassituolit. En myöskään ehkä järjestäisi tuolla pienen pieniä häitä, koska suuri tila voi vaikuttaa hieman kolkolta... Mutta ruoka oli todella hyvää! Alkupaloina saimme nauttia mm. punajuuri-vuohenjuustosalaattia, peruna-rucolasalaattia, manchego-juustoa, siikacevicheä, serranokinkkua sekä lohipastramia. Pääruoaksi oli karitsaa pekonimuffinin ja juuresten kera ja jälkkäriksi moussekakku (olisiko ollut vadelma-valkosuklaa). Nam! Samalla tuli todettua, että eivät viihtyisät juhlat vaadi sen kummempia sirkushuveja. Ruokailu ja pöytäseurueen kanssa keskusteleminen on jo itsessään ohjelmanumero. Illan kruunaavat puheet ja lisäksi maksimissaan yksi esitys/leikki. Tosin karonkassa puheet ovat huomattavasti suuremmassa osassa kuin häissä ja todella toivon, että meidän häissä ei pidettäisi ihan niin montaa puhetta kuin eilisissä juhlissa.;) Mutta mitä ajan tässä takaa on siis se, että hyvällä ruoalla ja viihtyisällä juhlapaikalla pääsee jo todella pitkälle. Kaikki muu on sitten vain plussaa. En tietenkään ottanut ainuttakaan kuvaa tunnelmallisesta juhlatilasta tai herkullisista ruoista, joten teidän on vain uskottava mua.;)

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Messuilua ja kuulumisia

Käväisin viime viikon lauantaina Save the date -messuilla Tapahtumakeskus Koskenrannassa. Totesin häämessujen olevan tässä vaiheessa hääsuunnittelujamme jo melko turhia, koska suurinta osaa esitellyistä tuotteista ja palveluista en enää tarvitse. Silti löysin myös kotiin viemisiä kahden pom pomin ja uusimman Häät-lehden muodossa. Pom pomit olivat heräteostos, koska en ole täysin varma, tulemmeko tarvitsemaan niitä häidemme koristelussa. Hinta oli niin huokea ja ystävättäreni osti samaisia kotiinsa lastenhuonetta koristamaan, joten pakkohan minunkin oli ostaa pari.;)

Parilla ständillä kyselin hääkakkujen hintoja, koska emme ole vielä päättäneet, otammeko hääkakun juhlapaikaltamme vai jostain muualta ja hotelli Havenin ständillä tiedustelin hääsviittien kustannuksia. Katsoimme vielä muotinäytöksen ennen kuin poistuimme messuilta. Muotinäytös ei ollut aivan perinteinen häämekkonäytös, vaan mukana oli myös melkoisen rohkeita tanssiesityksiä. Täytyy kyllä ihailla kaikkien esiintyjien rohkeutta. Itselläni olisivat polvet tutisseet aikalailla, jos olisin joutunut yleisön eteen burleski-henkisissä tamineissa.:D


Häämekkojen osalta mieleen jäi erityisesti Love Birds, jossa yritimme käydä sovittamassa viime kesänä, mutta emme tiukan aikataulumme vuoksi ehtineet. Tuolla on ehdottomasti käytävä vielä uudestaan. Etukäteen suunnittelin sovittavani hääpukuja käytettyjen pukujen osastolla, mutta kyseinen osasto oli niin pieni ja täynnä ihmisiä, että ei kyllä käynyt mielessäkään jäädä jonottamaan sovituskoppeihin.

Ostimme muuten viime lauantaina myös lennot Wieniin Hulluilta päiviltä. Viikonloppureissun tarkoituksena on juhlistaa loppuvuodesta koittavaa 10 v. vuosipäiväämme. Emme olleet koskaan aikaisemmin jonottaneet lentolippuja Hulliksilla, joten emme yhtään tienneet, mitä odottaa. Lähdimme keskustaan aikaisin aamusta ilman aamiaista, jonka ajattelimme nauttia ostosten jälkeen. Noh, aamiainen hieman venyi, kun jouduimme odottamaan lippuja pari tuntia. Aika kyllä meni melko nopeasti shoppaillen ja kun olimme vihdoin saaneet reissun varattua, palkitsimme itsemme herkullisilla aamiaisleivillä sekä pullilla Cafe Briossissa (aivan ihana pieni konditoria/kahvila Kampissa).



Tämä viikonloppu on vierähtänyt mm. hyvän ruoan ja erikoisten drinkkien merkeissä. Kävimme lauantaina illallisella Rivolissa (Suosittelen!) ja jatkoimme iltaa mm. salakapakan hämyisessä tunnelmassa sekä Lilla e:n mielikuvituksellisten drinkkien parissa. Katsokaa nyt tuota mun drinkkiä, eikö olekin aivan mielettömän upea maljakko?! Kelpaisi erinomaisesti hääkattaukseen. Harmi, kun en ymmärtänyt tiedustella henkilökunnalta, mistä nämä "drinkkilasit" on hankittu. Hauskanpidosta joutuu aina maksamaan, joten tänään onkin ollut oikein perinteiset "sunnuntaifiilikset". Kauppaa kauemmas emme ole kotoa päässeet ja kaunis syyspäivä näyttäisi menevän hukkaan neljän seinän sisällä koomaillen. Oh well, on hyvä levätä ennen uutta työviikkoa.;)

torstai 8. lokakuuta 2015

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kun olen joutumassa uusiin tilanteisiin, harrastan usein mielikuvaharjoituksia, joissa käyn tulevan tapahtuman yksityiskohtaisesti läpi päässäni. Tällöin myös löytää helposti ne heikot kohdat eli missä voi mahdollisesti mennä pieleen ja mitä ei ole vielä ottanut huomioon. Olen käynyt myös hääpäiväämme läpi päässäni ja ajattelin kirjoittaa jo tässä vaiheessa ylös, miten kuvittelen päivän etenevän. Myöhemmin on sitten kiva palata tähän tekstiin vain huomatakseen, kuinka paljon suunnitelmat loppupeleissä muuttuivat.

Vietämme häitä edeltävän yön joko yhdessä kotona tai erikseen niin, että esim. minä yövyn hotellihuoneessa keskustassa. Hääaamun voisimme joka tapauksessa aloittaa aamiaisella/brunssilla keskustassa. Aamiaisen jälkeen sulhanen suuntaa parturiin ja itse kulutan aamupäivän kampaajalla sekä meikissä. Jossain välissä on syötävä kevyttä lounasta (tai edes proteiinipatukka), koska illallinen on vasta noin klo 18-19 maissa. Meidät vihitään iltapäivällä, näillä näkymin klo 17, joten pitää vielä laskeskella, miten kauan valmistautumiseen menee eli kuinka aikaisin minun on oltava kampaajalla ja meikissä. En myöskään vielä tiedä, missä vaihdan häämekon päälleni (minor detail ;)). Helpointa olisi pukea mekko vasta juhlapaikalla ennen vihkimistä, mutta en tiedä, kuinka aikaisin juhlapaikalle saa saapua. Tämä asia on vielä selvitettävä. Asumme alle puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta, joten toinen vaihtoehto olisi buukata kampaaja ja meikki läheltä kotia ja pukeutua myös kotona. Jotenkin (kuohuviini)brunssi jossakin keskustan kivassa kahvilassa kuitenkin houkuttelee enemmän kuin aamiainen kotona tai läheisessä ostoskeskuksessa.

Ennen vihkimistä otamme hääpotretit näillä näkymin Helsingin keskustassa. Mukana kuvauksissa ovat myös kaasot sekä bestman. Jos sataa kaatamalla, kuvat tulisi ottaa sisätiloissa, mutta missä? Juhlapaikka olisi yksi vaihtoehto, jos saamme saapua paikalle jo noin tuntia ennen virallisen varauksen alkua. Toisaalta kuvaukset voisi suorittaa myös kotimme lähellä. Helsingin keskusta on kaunis, mutta emme ole koskaan asuneet keskustassa, joten sillä ei varsinaisesti ole meille tunnearvoa. Kotimme lähellä on kauniita maisemia, metsää ja merenrantaa. Toisaalta emme varmasti tule asumaan koko elämäämme samalla seudulla, joten keskusta voisi olla ajattomampi kuvausympäristö. 

Kuvausten jälkeen vetäydymme sulhasen kanssa Aino-kabinettiin jännittämään. Meidän tulisi päästä juhlapaikalle niin, että vieraat eivät näe meitä eli käytännössä vähintään puoli tuntia ennen vihkimistä. Vieraat saapuvat pikkuhiljaa paikalle ja heidät ohjataan Keltaiseen saliin, jonne on varattu joitakin istumapaikkoja, mutta osa vieraista joutuu todennäköisesti seisomaan seremonian ajan.

Keltainen sali, jossa meidät myös vihitään.
                     
Kellon lyödessä 17 kävelemme sulhasen kanssa kabinetista Keltaisen salin poikki alttarille. Tähän kävelyvaiheeseen voisi olla kiva saada jotain musiikkia, mutta toisaalta matka on niin lyhyt, että biisi saattaisi jäädä pahasti kesken. Virkamies vihkii meidät ja jos päätämme pyytää paikalle myös papin, avioliittoon siunaus tapahtuu heti vihkimisen jälkeen. Häissämme tuskin luetaan raamattua tai lauletaan yhdessä virsiä, mutta haluaisin musiikkiesityksen seremonian yhteyteen. Tästä eteenpäin suunnitelmat ovat vielä hieman epäselviä. Joko poistumme sulhasen kanssa hetkeksi esim. käytävään tai jäämme suoraan ottamaan vastaan onnitteluja (meidän häissä ei siis myöskään heitellä riisiä/ruusun terälehtiä ym.). Onnittelujen jälkeen kilistellään vielä ensimmäisillä laseilla samppanjaa. Sivupöydillä voisi olla jo tässä vaiheessa vieraskirja täytettäväksi ja mahdolliset polttarikansiot selattaviksi.

Seuraavaksi avautuvat suuren juhlasalin ovet ja vieraat etsivät pöytäkartasta paikkansa. Henkilökunta on kattanut pöydät ja koristellut tilan ohjeittemme mukaisesti. Illallinen alkaa. Pääruoan ja jälkiruoan välissä on pientä ohjelmaa kuten puheita sekä tietysti hääkakun leikkaus. Kakku tarjoillaan buffetista Keltaisessa salissa.

Suuri juhlasali
                  
Jälkkärin jälkeen Keltainen sali valmistellaan tanssimista varten. DJ on asemissa ja juomat on tuotu paikalle. Tanssimme häävalssin/-tanssin ja pari muuta valssahtavaa biisiä, jotta myös vanhempi juhlaväki pääsee parketille. Jossain vaiheessa musiikki vaihtuu menevämpään. Bileet keskeytetään mahdollisesti hääkimpun ja sukkanauhan heiton ajaksi (jos päätämme toteuttaa nämä perinteiset ohjelmanumerot), ja kun nämä on saatu pois alta, joraamista jatketaan ainakin puoleen yöhön asti. Jos päädymme ottamaan lisätunteja klo 01 tai 02 asti, emme varaa erillistä jatkopaikkaa. Jos juhlat päättyvät jo puolen yön maissa, halukkaat voivat lähteä vielä jatkoille johonkin Helsingin keskustan kuppilaan. Saatamme itsekin käväistä paikalla ennen kuin suuntaamme hotelliin viettämään hääyötä.

Siinä se meidän hääpäivä hujahti mielikuvaharjoituksena. Jokaista yksityiskohtaa en vielä paljastanut, jotta blogiani lukevat häävieraat eivät saa aivan kaikkea vielä selville. Muutamia yksityiskohtia pitää myös vielä hioa, mutta aika valmiilta paketilta vaikuttaa jo nyt. Mitään yllättäväähän ei voi hääpäivän aikana tapahtua, eihän? ;)

Yllättävistä käänteistä puheenollen, huomasimme jonkin aikaa sitten, että Theron Catering on ottanut hallintaansa Unioninkadun Juhlahuoneistojen myyntipalvelut ja facebook-sivujensa mukaan vastaa kaikista jo varatuista tilaisuuksista. Hieman säikähdimme, että ei kai Juhlahuoneistojen catering ole siirtynyt kokonaan Theronille. Meillä ei ole heistä mitään pahaa sanottavaa, mutta haluamme nimenomaan Juhlahuoneistojen oman henkilökunnan hoitavan häämme, koska meillä on heistä ja heidän valmistamastaan ruoasta niin hyviä kokemuksia. Soitin Juhlahuoneistojen hovimestarille, joka onneksi vakuutti huolestuneen Bridezillan siitä, että mikään ei ole muuttunut. Ruoat ja henkilökunta tulevat siis edelleen Juhlahuoneistojen kautta. Tunsin puhelun jälkeen itseni hieman hysteeriseksi morsiameksi, mutta toisaalta olisi ollut ikävää saada tietää juuri ennen häitä, että pitopalvelu on vaihtunut toiseen kuin minkä olimme varanneet.

Kaikki kuvat ovat Unioninkadun Juhlahuoneistojen nettisivuilta: www.union.fi/juhlatilat-ja-palvelut/

lauantai 26. syyskuuta 2015

Save the date -messujen mainos sairasvuoteelta käsin


Muut edellä, minä perässä. Useista hääblogeista on viime aikoina saanut lukea tulevista Save the date –messuista, jotka järjestetään 10.-11.10. Koskenrannassa. Itse en ole käynyt kyseisillä messuilla aikaisemmin, mutta olisihan tuolla ihan kiva piipahtaa. Tässä vaiheessa hääsuunnitteluja minua kiinnostavat eniten vinkit kattaukseen ja somistukseen. Hääkirppiksellä haluaisin myös pyörähtää ja toki käytettyjen hääpukujen myymälä (www.jotainkaytettya.fi) kiinnostaa myös, vaikka en usko, että jaksan jonottaa päästäkseni sovittamaan pukuja.

Messuille voi voittaa liput Instagram-kisasta:

”Vangitse valokuvaan unelmiesi häät – suuret, pienet, rannalla, kaksin, metsässä, kaupungissa – tyyli on vapaa ja monimuotoinen. Julkaise kuva Instagramissa tageilla @haamessut #unelmienihaatkisa #savethedatemessut.”

”Kisa on käynnissä tästä hetkestä aina 7.10. klo 12 saakka. Kisan palkintoina arvomme 10 kahden hengen sisäänpääsyä Save the Date-häämessuille sekä messuilla julkaistavan uunituoreen Häät-lehden!”  





Lisää tietoa messuista löytyy osoitteesta www.savethedate.fi.

Täällä kirjoittelee kuumeinen morsian. Onkohan tämä nyt jo kolmas flunssa tänä vuonna ja tällä kertaa tauti iski niin voimakkaana, että eilen töistä kotiin päästyäni hautauduin sohvalle loppuillaksi. Onneksi tälle viikonlopulle ei oltu suunniteltu mitään erityisempää ohjelmaa. Aloin kuumehuuruissani miettimään, entä jos vastaavanlainen tauti iskisi päivää ennen häitä. Olisi kyllä melkoinen katastrofi (tosin ei niin paha kuin esim. vatsatauti). Toisaalta uskon, että häiden aiheuttama pieni stressi pitää pöpöt loitolla hääpäivään asti. Yleensä olen selvinnyt yhdellä tai kahdella flunssalla vuodessa, joten jotain pitäisi tehdä vastustuskyvyn vahvistamiseksi. Syytän julkista liikennettä, jossa vietän yli kaksi tuntia päivästä. Työpaikan vaihdolla on varmasti myös osuutta asiaan. Aikaisempi työpaikkani oli huomattavasti "suljetumpi" ympäristö kuin nykyinen, jossa törmää huomattavasti useammin uusiin ihmisiin. 

Anyways, virkeämpää lauantaita teille ja käykäähän ahkerasti osallistumassa Instagram-kisaan.:)

lauantai 19. syyskuuta 2015

Hylätyt Save the date -kortit

Meille piti alunperin tulla kutsujen lisäksi myös Save the date -kortit. Pidin ja pidän edelleen kyseisiä kortteja todella hyvänä ideana ja helpotuksena kutsujen mahdollisesti aiheuttamaan stressiin. Olin suunnitellut lähettäväni kortit joulukorttien mukana. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut hieman huolestumaan korttien valmistumisesta (niiden eteen ei siis ole tehty mitään) ja siitä, kenelle ne lähetän. Vieraslistaa ei ole vielä lyöty täysin lukkoon ja kuten Yllättävän stressitön vieraslista -postauksessa selitin, joutuisin lähettämään Save the date -kortit samassa taloudessa asuvista sukulaisista vain osalle. Pikkuhiljaa alkoi tulla sellainen tunne, että voisikohan homman hoitaa jotenkin helpommin. Tulimmekin sulhaseni kanssa siihen lopputulokseen, että hääpäivästä voimme halutessamme vinkata esim. facebookin kautta. Sen sijaan, että stressaisin Save the date -korteista, voin kohdistaa energiani siihen, että varsinaiset kutsut saadaan lähtemään todella hyvissä ajoin.

Olisiko teillä ideoita, millä kaikilla eri tavoilla voisi lähettää muistutuksen tulevista häistä? Käyttäisittekö naamakirjaa, sähköpostia vai ehkäpä ihan vaan tekstiviestiä?

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Häälaukku(ko)

Olen tehnyt viimeisen parin vuoden aikana muutamia laukkuhankintoja huuto.netin kautta. Nykyään yritän pysyä mahdollisimman paljon poissa kyseiseltä sivustolta, koska olen huomannut, että jos löydän jotain mieluisaa, niin minunhan on sitten pakko saada se. Noh, tuossa jokin aika sitten vahinko tapahtui taas ja löysin itselleni huokeaan hintaan uudenveroisen Mulberryn Neely-laukun. En ole mielestäni perinteinen merkkilaukkuihminen, koska minusta tuntuisi hassulta ostaa sellainen laukku, josta näkee jo kauas, että se on merkkilaukku ja joka löytyy todella monelta vastaantulijalta (tyyliin Vuittonit jne.). En siis halua herättää huomiota asusteillani, mutta silti pidän tiettyjen merkkien tuotteista ja yritänkin usein löytää sellaisia laukkuja, jotka eivät ole trendin aallonharjalla, mutta ovat silti minun tyylisiäni. Neely on juuri sitä; joitakin vuosia vanhasta mallistosta, jota ei enää näy katukuvassa.

Kuva täältä

Ennen osta-napin painamista, perustelin Neelyn hankintaa itselleni sillä, että siitä voisi tulla myös hyvä häälaukku. Materiaali ja metalliosien väri ovat todella passelit (olen heikkona ruusukultaan), mutta hihna on juhlalaukuksi hieman turhan arkinen. Mutta ei hätää, hihnan saa irti eli sen tilalle voisi vaihtaa esim. ruusukultaisen ketjun, jos sellainen jostain löytyy. En tiedä, kuinka suuri synti on modata Mulberryä, mutta koska oma laukkuni ei ollut mitenkään luksushinnoissa, niin ehkä kehtaisin vaihtaa siihen ketjun edes yhden päivän ajaksi.;) Suunnittelin jo, että voisin hankkia hääkengiksi samaa sävyä olevat kiiltäväpintaiset korkkarit. Ah, ihana turhamaisuus!;)

Mutta, mutta... Laukun livenä nähtyäni, totesin sen olevan suurempi kuin mitä alunperin ajattelin. Tämä on arkikäytössä toki vain positiivinen asia, koska laukkuun saa mahtumaan kaiken tarpeellisen, mutta tulisiko häälaukun olla sirompi ja esim. clutch-tyylinen? Laukun sävy on myös ehkä aavistuksen tummempi kuin mitä asusteilleni suunnittelin. Puuterin/samppanjan sävyn sijaan laukku on ennemminkin beige. Voi siis olla, että Neely ei kuitenkaan päädy häälaukukseni, mutta jäin vielä miettimään, mitä ominaisuuksia itse asiassa toivon häälaukultani. Olen jo pitkään ihastellut tikattuja nahkalaukkuja metallisilla ketjuhihnoilla. Nämä Chanel-henkiset laukut huokuvat eleganssia ja olisivat varmasti todella oivallinen valinta häälaukuksi. Perinteisempi vaihtoehto olisi yksinkertainen vaalea clutch. Varsinaista iltalaukkua satiinisella päällyksellä en aio hankkia, koska minulla on jo kaksi sellaista, joita käytän todella harvoin.

Kuva: Pinterest


Tämä Jimmy Choon samppanjan sävyinen clutch (kuva täältä) olisi AIVAN TÄYDELLINEN, mutta maksaa yli tontun, joten kuuluu kategoriaan "jos voittaisin lotossa".

Vai onko häälaukku sittenkin turhake? Missä vaiheessa hääpäivää oikeasti tarvitsen laukkua? En haluaisi laukun olevan mukana hääkuvissa, joten sen ulkonäöllä ei itse asiassa ole välttämättä kovinkaan paljon merkitystä. Meikkien, nenäliinojen jne. haluaisin olla helposti saatavilla, joten jonkinlainen pussukka voisi olla kätevä hääjuhlan aikana. Vai olisiko ihan hassu idea laittaa vessaan esim. pieni kori, jonka kyljessä lukisi "Morsiamen" ja se sisältäisi meikit jne? Tosin huulirasvan ja huulipunan haluaisin pitää lähettyvillä koko ajan, joten jonkinlainen säilytysratkaisu olisi kehitettävä. Todennäköisesti päädyn joko laukkuun tai esim. pitsiseen pussukkaan.

Tämä viikonloppu on tullut todella tarpeeseen. Karvakamu-parka sairasteli viime viikolla, mikä tarkoittaa lyhyitä yöunia samassa taloudessa asuville ihmisille... Ensi viikolla alkavat uudet haasteet töissä, joten akkujen lataaminen on ollut välttämätöntä. Nämä uudet haasteet tarkoittavat myös sitä, että blogille saattaa jäädä vähemmän aikaa, mutta yritän ehtiä tännekin aina toisinaan. Kivaa alkavaa viikkoa!:)