Olen oppinut nauttimaan liikunnasta vasta aikuisena. Olen aina ajatellut olevani laiska liikkumaan, mutta kun aloin miettimään, mitä kaikkea urheilua olen elämäni aikana harrastanut, niin listahan on oikeastaan aika pitkä. Nuorempana pelasin hetken aikaa koripalloa ja ratsastin noin kolmen vuoden ajan. Olen suorittanut kuntonyrkkeilyn peruskurssin, käynyt savate-tunneilla sekä erilaisissa Yliopistoliikunnan jumpissa (astangajooga, body pump jne.). Jokunen vuosi sitten kävin siskoni kanssa joka viikko uimassa ja vesijuoksemassa. Ongelmana on varmaankin ollut liikuntaharrastusteni epäsäännöllisyys. Urheilin vain kerran viikossa enkä välttämättä edes joka viikko...
Juoksuharrastukseen tutustuin ensimmäisen kerran mieheni kautta. Aikaisemmin en voinut kuvitellakaan käyväni juoksulenkeillä. Täytyy kyllä tunnustaa, että en innostunut lajista ensimmäisen lenkin perusteella. Joitakin vuosia myöhemmin päätin antaa juoksulle uuden mahdollisuuden. Tällä kertaa menikin jo paljon paremmin ja olen siitä lähtien jatkanut juoksuharrastusta säännöllisen epäsäännöllisesti. Olen juossut pari kertaa Naisten kympin ja lisäksi osallistuin viime kesänä Nice run -juoksutapahtumaan. Vaikka tällä hetkellä sali vetää puoleensa enemmän kuin juoksulenkit, toivoisin juoksuharrastuksen kulkevan mukanani läpi elämän.
Mieheni on myös yrittänyt opettaa minua golfaamaan, mutta minulla näyttäisi olevan jonkinlainen asenneongelma kyseistä lajia kohtaan. Hermot meinaavat mennä, vaikka muuten olen todella pitkäpinnainen tyyppi.:D Unelmoin, että voisin joskus aloittaa ratsastuksen uudestaan. Harmi vaan, että kyseinen harrastus on todella kallis.
En olisi kyllä ikinä uskonut, että tältä entiseltä sohvaperunalta riittäisi näin paljon juttua urheilusta. Toki myös ikä ja istumatyö tuovat mukanaan tietynlaisen "pakon" huolehtia fyysisestä kunnostaan ja kieltämättä myös tulevat häät motivoivat treenaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti